Kamerakynäpakka

Videopäiväkirja

2010-01-04T08:49:00.000-08:00

Pitäkää vuorollanne viikon verran dokumentaarista videopäiväkirjaa luokan arjesta. Jakakaa videot netissä vanhempien katsottavaksi.

Valitkaa jokaisen viikon alussa vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on pitää videopäiväkirjaa luokan arjesta. Vastuuhenkilö kuvaa joka päivä yhteensä minuutin verran videota “päiväkirjaan”. Minuutti voi koostua yhdestä tilanteesta tai lyhyemmistä väläyksistä.

Joka päivälle pitää kuvata tietysti myös otsikko, jonka voi raapustaa paperille tai taululle. Viikon lopussa päiväkirja katsotaan yhdessä. Päiväkirjat voidaan julkaista myös netissä - tai katsoa vanhempainillassa - jolloin vanhemmat voivat seurata luokan elämää.

Vuoden lopuksi päiväkirjasta voidaan tehdä dvd, joka jaetaan kaikille oppilaille.

Uutisista, hyvää iltaa!

2010-01-04T08:48:00.000-08:00

Tehkää lyhyt uutislähetys tai uutisjuttu, joka käsittelee jotain oppiaineessa opetettavaa aihetta. Uskonnon ja historian aiheissa voidaan haastatella historiallisia henkilöitä. Uutinen voi liittyä myös koulun tai kylän arkeen. Silloin henkilötkin ovat oikeita!

Valitkaa uutisen aihe. Se voi olla esimerkiksi historian tapahtuma. Millainen uutinen siitä syntyisi? Tehkää käsikirjoitus ja sopikaa työnjaosta: kuka kuvaa, ketkä näyttelevät? Uutisjutun rakenne:

1) Uutisankkuri pohjustaa uutisen “studiosta”
2) Kenttäreportteri haastattelee ja seuraa tapahtumia kentällä
3) Lopuksi uutisankkuri päättää lähetyksen.

Jotta esiintyjät osaisivat ilmaista asiansa kameran edessä, kannattaa harjoitella ennen kuvaamista. Käyttäkää erillistä mikrofonia tai puhukaa lähellä kameraa - hiljaisessa paikassa!

Vinkki: Uutisia voi tehdä myös luokan tai oman kylän arjesta!

Tuntematon opettaja

2010-01-04T08:45:00.000-08:00

Etsikää joku teille tuntematon henkilö ja pyytäkää häntä opettamaan teille jokin tieto tai taito. Kuvatkaa se videolle ja esittäkää muille.

Muodostakaa parit, ottakaa mukaan kamera ja etsikää joku teille tuntematon henkilö. Tämä voi tapahtua joko koulussa tai koulun ulkopuolella. Pyytäkää tuntematonta opettamaan teille jokin asia, ja kuvatkaa se videolle. Asiat voivat olla tietoja tai taitoja.

Palatkaa luokkaan ja näyttäkää video muille.

Liitä video johonkin oppiaineeseen: tuntematon on todennäköisesti harrastanut jotain urheilulajia tai osaa hauskan lauseen vierasta kieltä. Ennen aloittamista kannattaa pohtia, miten tuntemattomia kannattaa lähestyä. Miten asia esitellään? Miten saadaan tuntematon suostumaan kuvattavaksi?

Voitte tehdä videoita myös asioista, joita oman luokkanne oppilaat osaavat.

Täydellinen ihminen

2010-01-04T08:38:00.000-08:00

Miten täydellinen ihminen kävelee? Miten hän itkee? Pelaa jalkapalloa? Syö? Tee parisi kanssa video, jossa esitellään täydellinen ihminen.

Tehtävän tekemiseen tarvitset parin, videokameran, A4-paperin ja kynän.

Aloita käsikirjoituksesta. Piirrä paperille allekkain 5-7 kuvaruutua, joissa jokaisessa täydellinen ihminen tekee eri asiaa. Kirjoita ruutujen viereen selostusteksti kertojaa varten.

Ensimmäisessä ruudussa päähenkilö on lähikuvassa ja kertojanääni sanoo: “Tässä on (esim.) Tiina, täydellinen ihminen.” Seuraavissa ruuduissa kertojanääni kertoo, mitä kuvassa tapahtuu. Esimerkiksi: “Näin täydellinen ihminen kävelee.”

Valitkaa parisi kanssa, kumman käsikirjoitus toteutetaan ensin. Toinen kuvaa ja selostaa, toinen näyttelee täydellistä ihmistä. Videot kannattaa tehdä kameraleikkauksella, jolloin ne ovat heti valmiit katsottavaksi.

Opettajat harjoittelivat Täydellinen ihminen -työpajaa Kauneus - media - minäkuva -kulttuurikurssilla vuonna 2007.

Sinun tarinasi

2010-01-04T08:34:00.000-08:00

Nyt harjoitellaan toimittajan työtä! Tehkää video, jossa kerrotte jonkun luokkatoverillenne tärkeän tarinan kertojanäänen, kuvien ja esineiden avulla.

Muodostakaa parit: toinen on toimittaja ja toinen kertoja. Kertoja valmistautuu tehtävään valitsemalla jonkun tapahtuman omasta elämästään ja tuomalla mukanaan tapahtumaan liittyviä esineitä ja kuvia.

Toimittaja haastattelee kertojaa ja tekee muistiinpanoja. Sen jälkeen hän kertoo saman tarinan muille videon avulla. Suunnitteluapuna kannattaa käyttää käsikirjoituskortteja.

Videossa voi käyttää kertojan tuomia kuvia ja esineitä, kouluympäristöä ja puhetta. Kertoja voi esiintyä videossa, mutta hän ei saa itse kertoa tarinaansa. Toimittaja kertoo tarinan minä-muodossa: “Tiistaina kun lähdin kouluun, törmäsin ovella...”

Kuinka totuudenmukaisia videoista tuli? Oliko toimittaja ymmärtänyt ja kertonut asiat oikein?

Ryhmän heikkoudet ja vahvuudet

2010-01-04T08:28:00.000-08:00

Pohtikaa, mitä ovat ryhmänne hyvät ja huonot puolet. Kuvatkaa ne videoille ja esitelkää muille.

Jakautukaa 3-5 hengen ryhmiin ja pohtikaa millaisia ovat teidän ryhmänne vahvuudet ja heikkoudet. Ne voivat liittyä taitoihin, tietoihin tai siihen, miten ryhmänne työskentelee yhdessä. Muistakaa, että kyse on koko ryhmästä, ei yksittäisten oppilaiden taidoista.

Valitkaa yksi vahvuus ja heikkous, ja miettikää, miten esittelette ne muille videon avulla. Sopikaa työnjako: kuka kuvaa, kuka näyttelee? Vuorotellaanko?

Sopikaa videoille maksimipituus. Päättäkää myös teettekö näytelmäelokuvaa vai dokumenttia. Tyyli voi olla myös vapaa?

Videot ovat kiinnostavaa materiaalia vanhempainiltaan!

Etelä-Sipoon koulun 4A-luokka kuvasi ryhmien heikkouksia ja vahvuuksia vuonna 2005.

Puuesitelmä

2010-01-04T08:24:00.000-08:00

Esitelmän tai tutkielman voi tehdä myös videolle, jolloin siitä tulee pieni dokumentti- tai opetuselokuva. Tee parisi kanssa lyhyt video, jossa esittelette jonkun lähiympäristönne puun.

Valitse parin kanssa puu, jonka haluatte esitellä. Etsikää tietoa kirjoista, netistä ja luonnosta. Etsikää myös oikea puu! Tehkää käsikirjoitus. Apuna kannattaa käyttää käsikirjoituskortteja.

Lähtekää ulos kuvaamaan. Yksin- kertaisin tapa toteuttaa video on kuvata puuta ja samalla selostaa siihen liittyviä faktoja. Kaikkea ei tarvitse kertoa, vaan näyttäkää! Miltä puun lehdet näyttävät? Miten sen oksat taipuvat? Miltä pihlajanmarjat maistuvat? Voiko puuhun kiivetä?

Kun katsotte toisten tekemiä videoita, paljastuu sellaisiakin asioita, joita ei ole suunniteltu. Esimerkiksi puun kasvupaikka ilmenee kuin itsestään.

Etelä-Sipoon koulun 4A-luokka kuvasi puuesitelmiä vuonna 2005.

Oppimispäiväkirja

2010-01-04T08:18:00.000-08:00

Pidä yhdessä luokkasi kanssa videomuotoista oppimispäiväkirjaa, jossa kerrotte tai näytätte, mitä olette viikon aikana oppineet.

Aloittakaa oppimispäiväkirja, johon kuvaatte lukuvuoden ajan joka viikko yhden asian, jonka olette viikon aikana oppineet.

Valitkaa se, joka juuri teistä on kiinnostavin, tärkein tai hauskin! Asia voi olla tieto tai taito. Sen ei tarvitse
liittyä mihinkään oppiaineeseen, vaan mikä tahansa kouluaikana opittu asia kelpaa. Esimerkiksi luokkakaverin
kengännumero!

Tehtävän voi antaa jokaiselle oppilaalle, parille tai ryhmälle - tai vuoro voi kiertää viikottain. Videomerkinnän
ei tarvitse olla pitkä. Tärkeintä on, että asia tulee selväksi.

Yhdessä katsomisen lisäksi videot kannattaa myös julkaista netissä, koska ne kiinnostavat varmasti ainakin vanhempia.

Miten toimii?

2010-01-04T08:16:00.000-08:00

Tutkikaa kameran avulla miten esineet, asiat tai ilmiöt toimivat. Esittäkää tapahtumat vaihe kerrallaan videolla.

Miten jalkapallo toimii? Entä piirtoheitin, kahvinkeitin, oppilaskunnan hallitus, ystävyys tai oppiminen?

Muodostakaa ryhmät ja valitkaa jokaiselle ryhmälle jokin esine, asia tai ilmiö, jonka toiminta on tarkoitus esittää videolla. Aiheet voivat liittyä teemaan tai oppiaineeseen. Ryhmille voi antaa myös saman aiheen ja vertailla lopputuloksia!

Pohtikaa ja selvittäkää, miten valitsemanne asia toimii. Jakakaa toiminta pieniin osiin, jotka kuvaatte yksi kerrallaan. Kuviin voi suunnitella myös selostuksen.

Valmiit videot voidaan jakaa nettiin muiden katsottavaksi. Osa voi sopia hyvin oppimateriaaliksi.

Liikennevideo

2010-01-04T08:12:00.000-08:00

Valmistakaa video, jonka avulla voi opetella liikennesääntöjä ja tutustua koulumatkan vaarallisiin kohtiin.

Kuvatkaa pienryhmissä liikenneaiheisia videoita esimerkiksi koulumatkan vaarallisin kohta, tien ylittäminen tai liikennevalot. Sopiva pituus elokuvalle on kolme minuuttia.

Suunnitelkaa ja käsikirjoittakaa videot ennen kuvaamista. Kuvaus voidaan tehdä kameraleikkauksena, jolloin elokuvan voi katsoa heti. Mikäli videot editoidaan erikseen, niihin voi lisätä kertojanäänen (voice over), musiikkia ja tekstejä.

Katsokaa valmiit videot ja esittäkää ne myös muille luokille. Koulun nettisivujen välityksellä uudet oppilaat voivat tutustua niihin.

Lemmikkieläin

2010-01-04T08:09:00.000-08:00

Esitelkää videon avulla oma lemmikkieläimenne muille. Eläintä ei tarvitse tuoda luokkaan, eikä esimerkiksi hevonen sinne mahtuisikaan!

Kotitehtäväsi on kuvata lyhyt esittelyvideo omasta lemmikkieläimestäsi. Toteutustapa on vapaa: voit mennä hevosen kanssa ratsastamaan, koirasi voi näyttää temppuja tai akvaariossasi voi tapahtua jännittävä syvänmerenseikkailu.

Jos sinulla ei ole lemmikkieläintä, voit tehdä videon yhdessä kaverisi kanssa.

Voitte myös sopia luokassa videoille yhteisen idean. Ne voivat olla vaikkapa luontodokumentteja, joissa eläinten käyttäytymistä seurataan salaa. Tai miten olisi uutisjuttu?

Tämä on hyvä tehtävä, jos luokan käytettävänä on vain yksi videokamera. Kukin oppilas ottaa vuorollaan kameran kotiin ja tuo seuraavana päivänä valmiin videon luokkaan näytettäväksi.

Koulukuva

2010-01-04T08:05:00.000-08:00

Tee lyhyt esittelyvideo, jossa kerrot itsestäsi kameralle. Ideana on tehdä elävä koulukuva!

Mitä haluaisit kertoa itsestäsi muille?

Ota itsellesi työpari kuvaajaksi. Tarvitsette kuvaukseen rauhallisen tilan. Asetelkaa kamera niin, että olet kuin koulukuvassa: pää ja olkapäät näkyvät lähikuvassa. Ensin työparisi kuvaa ja sinä kerrot - sitten vaihdatte vuoroja.

Voitte koostaa nämä elävät koulukuvat vaikkapa dvd-levylle tai nettiin. Tehtävä sopii hyvin uudessa ryhmässä
tutustumiseen, mutta sitä voi käyttää myös muulloin: oppilaat saavat tuoda itsestään uusia puolia esille. Teema voi olla vaikkapa “mitä muut eivät vielä tiedä minusta”.

Kokeilkaa samaa myös niin, että videot kuvataan yksin ja toteutustapa on vapaa.

Omakuvaharjoitus Nuorten Ääni -toimituksen ryhmäytymispäivältä. Vapaa tyyli.

Kirjeenvaihto

2010-01-04T07:58:00.000-08:00

Aloittakaa videokirjeenvaihto suomalaisen tai ulkomaalaisen luokan kanssa. Videot voi lähettää netin välityksellä ja julkaista ne samalla muidenkin katsottavaksi. Sisältöjä kirjeenvaihtoon voi löytää tämän korttipakan muista korteista.

Videokirje on havainnollinen tapa kertoa omasta luokasta, kotikaupungista tai kotimaasta. Videot on helppo lähettää toisen luokan katsottavaksi netin välityksellä (esim. YouTube). Samalla videoista voi myös keskustella.

Toteutus voi olla yksinkertainen (oppilaat puhuvat kameralle) tai monipuolisempi (kameran avulla esitellään
koulua, lähiympäristöä, jne.) Hyödyntäkää myös muita tämän korttipakan tehtäviä: Millaisia täydellisiä ihmisiä on kirjeenvaihtoluokalla toisessa maassa? Millaisia eläinhavaintoja siellä voi tehdä?

Ystävyysluokalta voisi pyytää videoita, jotka käsittelevät opiskeltavaa aihetta? Kirjeenvaihto sopii hyvin myös kielten opiskeluun? Aloittakaa yksinkertaisilla videoilla, jotta niitä liikkuisi usein!

Ammatit

2010-01-04T07:56:00.000-08:00

Tutustukaa lähiseudun ammatteihin ja esitelkää ne toisillenne videon avulla. Näin koko luokan ei tarvitse lähteä samaan paikkaan samaan aikaan!

Muodostakaa 4-5 hengen ryhmät ja valitkaa jokaiselle ryhmälle jokin lähiseudulta löytyvä ammatti. Tehkää ammateista videot. Esitelkää työpaikka, kuvatkaa työn tekemistä ja haastatelkaa itse ammattilaista.

Tehkää käsikirjoitus. Miettikää, mitä kysymyksiä kysytään ja missä kuvataan. Käyttäkää suunnittelun apuna käsikirjoituskortteja.

Tehkää työnjako niin että kaikilla on tekemistä. Sopikaa kuvauksesta ja haastattelusta kuvauspaikan kanssa etukäteen!

Valmiita töitä katsoessa kirjoittakaa ylös asioita, jotka video tuo esille ammatista. Näyttäkää videoita myös muille luokille!

Etelä-Sipoon koulun 4A-luokka kuvasi erilaisia ammatteja vuonna 2005.

Videomaalaus

2010-01-04T07:47:00.000-08:00

Mitä jos videokamera olisi kuin maalaajan sivellin? Tee videolla puolen minuutin mittainen videomaalaus. Kokeile liikkuvan kuvan ilmaisumahdollisuuksia niin sommittelussa, valaisussa, rytmissä kuin kuva- ja äänimontaaseinakin.

Valitse jokin näkymä tai toiminta, jolla luot videomaalauksen. Käytä kameraa siveltimenä tai kankaana.

Siveltimenä kokeile liikkeen, rytmin ja tarkennuksen mahdollisuuksia. Toisto ja rytmi (hidastus, nopeutus) luovat tutuille asioille uusia merkityksiä.

Kankaana tallenna liike, valot ja värit kameran pysyessä paikallaan (vrt. Lumiere-elokuva). Äänimaisema täydentää maalauksen. Vältä vuorosanoja ja keskity tunnelmaan.

Kokeile myös näitä:
1. Videomaalauksen voit tehdä animaatiotekniikalla tai käsittelemällä jo olemassaolevia kuvia.
2. Valitse kaksi vastakkaista tunnetta tai tunnelmaa. Tee minuutin kestoinen maalaus, jonka aikana tun- nelma muuttuu vastakohdakseen.

Uutisesta elokuvaksi

2010-01-04T07:44:00.000-08:00

Valitkaa sanomalehdestä mielenkiintoinen uutinen, jonka muokkaatte videoesitykseksi tai elokuvaksi.

Selatkaa sanomalehtiä ja etsikää kiinnostavia uutisia, jotka voisitte toteuttaa videon avulla. Etsikää uutisen pääasia ja kirjoittakaa sen ympärille kohtaus tai tapahtumaketju. Mitä uutisen takana on?

Tehtävän tavoitteena on käsitellä lehtiuutisen päälausetta, ydintä. Voitte lisätä alkuperäiseen uutiseen esimerkiksi dialogia tai kertojaäänen. Video voi olla fiktiivinen, dokumentaarinen tai uutisreportaasi.

Tehtävä soveltuu hyvin sanomalehtikasvatuksen välineeksi. Samalla oppilaat lukevat uutisia kriittisesti ja pyrkivät löytämään niistä aiheita, jotka soveltuvat elokuvallisin keinoin välitettäväksi. Harjoituksen avulla voidaan myös keskustella toden ja sepitteen rajapinnoista.

Tietoisku

2010-01-04T07:38:00.000-08:00

Tee 30 sekunnin kestoinen tietoisku tai mainos.

1. Mieti mitä haluat sanoa. Ideoi väite tai kehotus.
2. Kerää väitteen puolesta ja vastaan materiaalia; tekstejä, kuvia, ääniä ja videota esim. haastatteluja.
3. Kokeile ja yhdistele. Mitä teksti yhdistettynä kuvaan tai ääneen kertoo? 30 sekunnin teoksessa olennaista on oivallus ja rytmi.
4. Editoi tietoisku. Älä alleviivaa sanomaasi, vaan luota katsojan oivallukseen.
5. Katsokaa työt ja arvioikaa tietoiskun toimivuus ja vaikuttavuus.

Sovella tekotapaa mainokseen. Väitteen sijaan keksi slogan. Mainonnassa valaisulla ja kuvankäsittelyllä
on keskeinen rooli. Käytä niitä, jos se on mahdollista.

Tee tietoiskun tai mainoksen rinnalle juliste. Vertaa vaikuttavuutta.

Runo videokameralla

2010-01-04T07:35:00.000-08:00

Kirjoita runo käyttämällä videokameraa. Käytä sanojen sijasta kuvia ja ääniä.

Keksi ensin idea tai teema runolle. Mitä tunnetta, mielentilaa, ajatusta tai muistoa se käsittelee?

Mieti millaista kuva- ja äänimateriaalia runoon tarvitaan. Tee lista kuvauskohteista. Kuvasuunnitelma voi olla kirjoitettu tai piirretty - tai molempia. Jätä kuitenkin tilaa improvisoinnille ja havainnoille kuvaustilanteessa.

Kun olet kuvannut tarvitsemasi kuvamateriaalin ja äänet, siirrä ne tietokoneelle editointia varten. Lyhennä otoksia, muokkaa järjestystä ja yhdistele kuvaa, tekstiä sekä ääntä.

Kiinnitä huomiota rytmiin sekä kuvan ja äänen suhteeseen. Hyvä mitta runolle on 1-2 minuuttia.

Runon voi tehdä myös ilman editointia kuvaamalla sen sellaisenaan suoraan kameralle.

Joulukalenteri

2010-01-04T07:33:00.000-08:00

Kokoa luokan yhteinen palapeli mediamateriaaleista; videoista, animaatioista, äänistä ja kuvista. Palapeli sopii hyvin kouluun tarjoten mahdollisuuden sekä omaan että yhteiseen ilmaisuun. Yhdistelemällä voit luoda 24 teoksesta joulukalenterin ja pilkkomalla ottaa koulun lähiympäristö haltuun pala palalta kuvina ja videoina.

Osista kokonaisuus
Ideoikaa aihe. Toteuttakaa pienryhmissä tai parityönä aiheeseen soveltuvia mediatöitä esim. 15 s. animaatioita.

Arvioikaa palat ja suunnitelkaa kokonaisuus. Yhdistäkää osat multimedian keinoin esim. DVD, verkkosivut. Toimiva esimerkki voisi olla joulukalenteri, joka koostuu 24 teoksesta.

Kokonaisuudesta osiksi
Valitkaa kokonaisuus ja miettikää miten sen voisi pilkkoa osiksi. Esim. kartasta voisi lohkoa palat, joissa ryhmä kuvaa rajatulta alueelta videon, äänittää äänimaiseman ja ottaa 10 kuvaa. Osat yhdistetään karttaan multimedian keinoin.

Esimerkkejä toimivista palapeleistä
- luokka ja pulpetit (sisältöineen)
- mediakori, johon kerätään aakkoset animaation keinoin
- muut kamerakynäpakan kortit

Esimerkkivideoita
Messukylän koulun joulukalenteri

Musavideo

2010-01-04T07:29:00.000-08:00

Tehkää oma musiikkivideo alusta asti. Yhdistäkää voimat ja toteuttakaa projekti eri aineiden oppitunneilla!

Tämä tehtävä voidaan tehdä eri oppiaineiden yhteistyönä:

Musiikki: Säveltäkää, esittäkää ja tallentakaa kappale.

Äidinkieli: Suunnitelkaa ja käsikirjoittakaa kappaleelle musiikkivideo.

Kuvataide: Kuvatkaa ja editoikaa video.

Voitte jakaa tehtävät luokan kesken pienemmille ryhmille tai tehdä jokaisessa ryhmässä oman videon. Voisiko koulussa järjestää musiikkivideofestivaalin?

Musiikkivideon tekemistä voi harjoitellatekemällä “Runo videokameralla” -harjoituksen jonkun olemassa olevan kappaleen musiikkivideoksi.

Kysymys? Käsky!

2010-01-04T07:27:00.000-08:00

Tarvitsetko idean kohtaukseen? Kokeile käsikirjoittaa minuutin tilanne kysymyksen ja käskyn avulla. Harjoitus havainnollistaa dialogin vuorovaikutteisuutta.

Kirjoittakaa paperilapuille kysymyksiä ja käskyjä ja laittakaa ne eri koreihin. Kysymysten ja käskyjen tulee olla lyhyitä ja selkeitä, esimerkiksi:
-Kuka? Kuulitko? Paljonko kello on?
-Ole hiljaa! Juokse! Tule tänne!

Poimikaa koreista sattumanva-raisesti kysymys-käsky -pareja ja keksikää niistä kohtauksia. Voitte toteuttaa kohtaukset näyttelemällä, kuvaamalla tai piirtämällä sarjakuvan.

Kokeilkaa myös näitä:
1. Tehkää ketjukirje, joka alkaa kysymyksellä, jatkuu käskyllä, sitten taas kysymyksellä... Lukekaa syntynyt dialogi.
2. Tutkikaa jonkin elokuvan kohtausta: kuinka paljon puheessa on kysymyksiä ja käskyjä?
3. Lapuissa voi olla myös paikkoja, esineitä, henkilöitä...

Jatka leffakohtausta

2010-01-04T07:24:00.000-08:00

Valitkaa olemassa olevasta elokuvasta kohtaus ja pysäyttäkää se keskeltä kohtausta. Keksikää kohtaukselle uusi loppu ja kuvatkaa se!

1. Valitkaa kohtaus jostain val-miista elokuvasta. Pysäyttäkää katselu keskelle kohtausta.

2. Keksikää pienryhmissä jatko jo alkaneelle tarinalle ja tehkää käsikirjoitus.

3. Valitkaa roolit: ohjaaja, kuvaaja, näyttelijät, lavastaja...

4. Kuvatkaa käsikirjoittamanne kohtauksen loppu.

5. Katsokaa luokan kanssa alkuperäinen kohtaus ja sen vaihtoehtoiset jatkot peräkkäin.

Suurennuslasi

2010-01-04T07:20:00.000-08:00

Käytä kameraa suurennuslasina ja tutki ympäristöä.

Käytä kameraa suurennuslasina ja tutki ympäristöä. Sekä makrokuvaus- että teleoptiikalla otetut kuvat tuovat esille asioita, joita ihminen ei aina huomaa. Tämä luontofilmeissä käytetty kuvaustapa on melko yleinen, kun oppilaat tarttuvat kameraan ensimmäistä kertaa. Hyödynnä tätä uteliaisuutta tehtävissä.

Joitain esimerkkejä kameran käytöstä suurennuslasina:

a) Kuvaa pulpettisi pinnalta ja sisältä.

b) Rajaa neliömetrin alue esim. koulun pihalta ja tutki mitä alueelta löytyy. Luokittele ja esittele havainnot: esimerkiksi 10 kiinnostavinta kohdetta.

c) Kuvaa kemian tunnilla jokin koe ja näytä video muille hidastettuna. Ilmiöstä tulee havainnollinen ja ymmärrettävä.

Sama tilanne, eri näkökulma

2010-01-04T07:17:00.000-08:00

Kuvatkaa kolmella eri kameralla samaa vuorovaikutustilannetta ja vertailkaa syntyneitä tarinoita. Mikä muuttuu, kun näkökulma tai rajaus muuttuu?

Valitkaa jokin arkipäiväinen vuorovaikutustilanne. Se voi olla esimerkiksi oppilaiden välinen keskustelu tai vaikkapa lautapeli. Tilanteen on hyvä kuitenkin olla aito, ei näytelty! Sopiva kesto on 3-5 minuuttia.

Valitkaa kolme kuvaajaa avustajineen. Kuvaaja kuvaa ja avustaja voi ohjata kuvaajaa, kun kuvaaja keskittyy
kameraansa.

Kun tilanne alkaa, kaikki kolme kuvaajaa avustajineen taltioivat vuorovaikutustilanteen mielestään parhaalla mahdollisella tavalla.

Kuvatut videot katsotaan yksi kerrallaan. Pohtikaa, mikä todellisuus kuvassa muuttuu, kun muutetaan näkökulmaa tai rajausta?

Sama paikka, eri rajaus

2010-01-04T07:15:00.000-08:00

Kuvatkaa esimerkiksi luokkaretkellä kolme erilaista videota samasta paikasta. Vertailkaa eri rajauksista ja näkökulmista muodostuneita tarinoita.

Valitkaa johonkin tilaisuuteen, tapahtumaan tai retkeen kolme kuvaajaa, joiden tehtävänä on kuvata oma lyhyt videonsa paikanpäältä.

Kuvaajat saavat itse valita näkökulmansa ja sen, mihin videossaan keskittyvät. Kuvaustehtävä kannattaa
kuitenkin rajata yhteen ajanhetkeen ja paikkaan niin, että kaikki kuvaajat kuvaavat samaan aikaan.

Aiheena voi olla esimerkiksi: “Käynti Turun linnassa” tai “Iltapäivä Linnanmäellä”.

Katsokaa kaikki kolme videota peräkkäin ja pohtikaa, miten kuvaajien näkemykset eroavat toisistaan. Jäikö jotain oleellista kaikilta kuvaamatta?

Prosessin kuvaaminen

2010-01-04T07:13:00.000-08:00

Kuvatkaa pitkäkestoinen prosessi lyhyenä animaationa, jolloin voitte tarkastella helposti koko tapahtumaa. Aiheena voi olla vaikkapa auringonkierto, lumen sulaminen tai ruohon kasvaminen.

Valitkaa pitkäkestoinen prosessi, jonka haluatte tallentaa, esim. auringonkierto, kemiallinen reaktio, lumen sulaminen tai kukan kuihtuminen. Tapahtuman pitää olla sellainen, että sen voi kuvata kokonaan yhdestä kamerapaikasta.

Asettakaa videokamera jalustalle ja rajatkaa kuva niin, että se kattaa koko alueen, jossa prosessi tapahtuu.
Säätäkää kamera ottamaan kuvia tietyin väliajoin. Jos kamerassa ei ole intervallikuvausta, voi apuna käyttää myös tietokoneen animaatio-ohjelmaa. Lyhyitä prosesseja voi helposti tallentaa myös kuvaamalla tapahtuman kokonaan ja nopeuttamalla sen jälkikäteen.

Kun kuvaus päättyy, voidaan katsoa syntynyttä animaatiota. Joskus onnistunut lopputulos vaatii useamman
kuvauskerran.

Muodot ympäristössä

2010-01-04T07:11:00.000-08:00

Etsikää erilaisia geometrisia muotoja ja tallentakaa ne videokameralla. Tehtävän tavoitteena on havainnoida ympäristöä sekä miettiä geometristen muotojen tarkoitusta ympäristössä ja kuvallisessa viestinnässä. Harjoituksen avulla voitte yhdistää videokuvaamista matematiikan opetukseen.

Kuvatkaa videokameralla erilaisia muotoja (ympyrä, kolmio, neliö). Etsikää sekä ihmisen, eläinten että luonnonvoimien tekemiä muotoja.

Jokainen kuvattava kohde esitetään ensin erikoislähikuvassa. Tämän jälkeen kameraa etäännytetään kohteesta, kunnes se on kokonaan näkyvissä. Kuvatkaa kohteita 10 kappaletta peräkkäin.

Ryhmän tehtävänä voi olla etsiä joko samanlaisia tai mahdollisimman paljon erilaisia muotoja. Kuvat toimivat myös kuva-arvoituksina:

Katselun yhteydessä opettaja voi pysäyttää kuvan pause-napilla, kun kuvassa on lähikuva kohteesta. Oppilaat voivat arvailla, mikä kohde on kyseessä. Tämän jälkeen opettaja käynnistää videon ja kohde paljastuu.

Lisämateriaalia:
Videopensseli-opas

Montaasi

2010-01-04T07:06:00.000-08:00

Tehkää video, jossa esittelette valitsemanne asian tai ilmiön sekä positiivisessa että negatiivisessa valossa. Käyttäkää apuna kuvien rinnastamista, montaasia.

Muodostakaa 2-4 hengen ryhmät ja valitkaa jokaiselle ryhmälle aihe. Hyvä aihe on yksinkertainen, esimerkiksi

“ruoka”, “autoilu”, “urheilu” tai “oma koulu”.

Tehtävänä on kuvata kaksi lyhyttä videota: ensimmäisessä aihe esitetään positiivisessa valossa, toisessa
negatiivisessa. Tehokeinona käytetään kuvien rinnastamista, montaasia.

Pohtikaa ennen videoiden kuvaamista, miten montaasi toimii. Piirtäkää taululle kaksi vierekkäistä ruutua. Ensimmäiseen ruutuun piirretään yksinkertainen kuva aiheesta, vaikkapa ruokalautasesta. Mitä toiseen ruutuun pitäisi piirtää, että ruoka näyttäisi hyvältä? Entä pahalta?

Esimerkkivideoita

Leo Kulesov esitteli 1900-luvun alussa kuuluisaksi tulleen "Kulesovin efektin". Se oli sarja toisiinsa yhdistettyjä otoksia, joissa vuorottelivat miehen ilmeettömät kasvot sekä ruokalautanen, lapsi ja arkku. Kulesovin tekemien kokeiden mukaan yleisö näki miehen kasvoilla eri tunnetiloja riippuen siitä, mitä kuvia niihin oli leikkaamalla liitetty.

Elokuvaohjaaja Alfred Hitchcock esittelee montaasin:

Lähikuvassa on keski-ikäinen mies, joka katselee rannalle. Seuraavassa kuvssa, näemme, mitä mies näkee: rantanurmella istuu äiti pienen lapsensa kanssa. Palaamme takaisin kuvaan miehestä. Hän hymyilee. Vaikuttaa kiltiltä, sympaattiselta mieheltä. Entä jos vaihdamme keskimmäisen kuvan? Mies katselee rannalle. Nurmella makoilee nuori bikiniasuinen tyttö ottamassa aurinkoa. Mies hymyilee. Millainen hän on nyt?

Miltä maailma näyttää?

2010-01-04T07:00:00.000-08:00

Tehkää video siitä, miltä kotikaupunkinne teidän mielestänne näyttää. Videossa ei puhuta ja esitellä - vaan näytetään.

Kuvatkaa 3 min. video, joka vastaa kysymykseen “Miltä kotikaupunkini näyttää?”

Pohtikaa ensin ryhmissä, millainen mielikuvanne kotikaupungistanne on. Tarkoitus ei ole kertoa ja selostaa vaan näyttää. Kuvatkaa siis havaintoja: tapahtumia, hetkiä ja yksityiskohtia.

Kun katsotte videoita luokassa, kirjoittakaa ylös adjektiiveja videon pohjalta. Kotikaupunki voi näyttää esimerkiksi likaiselta, suurelta, vilkkaalta...

Pohtikaa havaintoja yhdessä. Miksi tässä videoissa kylä näytti tyhjältä, mutta toisen ryhmän videossa vilkkaalta?

Kokeilkaa tehdä myös video, joka esittää, miltä paikka näytti menneisyydessätai tulee näyttämään tulevaisuudessa.

Kollaasi

2010-01-04T06:56:00.000-08:00

Etsikää ympäristöstä samanlaisia värejä, valoja ja muotoja, ja kuvatkaa niistä videokameralla kollaasi.

Ryhmät saavat tehtäväkseen kuvata kollaasin, jossa kuvia yhdistää jokin yhteinen tekijä. Kollaasi kestää 1-2 minuuttia ja koostuu kaikkien oppilaiden kuvista (20-30).

Erilaisia teemavaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi:
1) Värit. Kuvatkaa jotain tiettyä väriä.
2) Valo. Kuvatkaa tietynlaista valoa: kovaa, pehmeää, vastavaloa, heijastuksia.
3) Muodot. Kuvatkaa samanlaisia muotoja: teräviä, pyöreitä, pitkulaisia.
4) Liike. Kuvatkaa samanlaisena toistuvaa liikettä.
5) Numerot. Kuvatkaa johonkin numeroon liittyviä muotoja: kolmioita, neliöitä, kaksosia.
6) Keksikää teema itse!

Lisämateriaalia:
Videopensseli-opas

Kirjaimet ympäristössä

2010-01-04T06:52:00.000-08:00

Kuvatkaa videokameralla eri kirjaimilla alkavia kohteita. Yrittäkää löytää mahdollisimman monta samalla kirjaimella alkavaa kohdetta.Voitte yhdistää videokuvauksen äidinkielen opetukseen.

Kuvatkaa esineitä ja asioita alkukirjaimen mukaan. Valitkaa kirjan, jonka mukaan etsitään kuvattavia kohteita ympäristöstä.

Esimerkiksi: a = auto, avain, askelma, aski jne. Kohteet voivat olla myös abstrakteja, kuten asuntolaina, avioliitto jne. Kuvatkaa kohdetta yhdessä kuvassa 5-15 sekuntia.

Kun kohteet esitetään muulle luokalle, oppilaat kirjoittavat katselun yhteydessä videolla esiintyvistä kohteista listan. Katsellessa voitte arvata kirjaimet. Tehkää kuvista ristisana-arvoituksia, joissa jokainen kuva edustaa eri kirjainta.

Lisämateriaalia:
Videopensseli-opas

Hieno vai hirveä koulu?

2010-01-04T06:46:00.000-08:00

Tehkää video, jossa esittelette oman koulunne joko otsikolla “Hieno koulu” tai “Hirveä koulu”. Esitelkää paikat kouluun saapuvan vieraan näkökulmasta. Vieras voi myös esiintyä videolla!

Hieno vai hirveä koulu? Mieti parisi kanssa, kummasta näkökulmasta haluatte esitellä koulunne. Lähtekää sitten tutkimusretkelle etsimään sopivia yksityiskohtia. Mitä pitäisi kuvata, että koulu näyttäisi hienolta?

Tehkää kuvakäsikirjoitus. johon piirrätte kuvan jokaisesta yksityiskohdasta, jotka haluatte kuvata - oikeassa järjestyksessä. Yksityiskohtien lomaan voitte suunnitella reaktiokuvia, joissa näytetään miten käytävällä kulkeva vieras reagoi näkemäänsä. Voisiko video alkaa kohtauksella, jossa vieras saapuu kouluun?

Videot kannattaa kuvata yksi pari kerrallaan, ettei käytäville tule ruuhkaa. Kun katsotte videoita, pohtikaa,
mikä niissä on faktaa ja mikä fiktiota.

Etelä-Sipoon koulun 4A-luokka kuvasi hienoja ja hirveitä kouluja vuonna 2005.

Havainnointi on kuin urheiluselostus

2010-01-04T06:37:00.000-08:00

Toimittajan työhön kuuluva havainnointi on kuin urheiluselostusta: koko ajan pitää huomata asioita ja kertoa niistä muille. Tässä tehtävässä kävellään kameran kanssa ja selostetaan mitä näkyy. Katsojat tekevät omat tulkintansa.

Valitkaa paikka koulusta tai koulun pihalta. Oppilas saa tehtäväksi seisoa tuossa paikassa minuutin, tehdä havaintoja ympäristöstään ja kuvata ne videokameralla - samalla selostaen, mitä kuvassa tapahtuu tai näkyy. Esim.: “lintu lentää taivaalla”, “rehtorin auto on pölyinen”, “täällä tuulee” tai “kello on kohta kolme”.

Tehtävä ei ole helppo! Kuvaajan pitää samaan aikaan tehdä havaintoja, kuvata ja selostaa. Ja aika kuluu...

Kun videot on kuvattu, ne katsotaan ensin ilman ääntä. Muut oppilaat yrittävät arvata, mitä havaintoja kameralla on pyritty esittämään. Työt voidaan kuunnella myös ilman kuvaa, jolloin arvataan, missä ne on kuvattu. Oikeasta arvauksesta saapisteen sekä kuvaaja että arvaaja.

Tilanne-reaktio-syy

2010-01-04T03:48:00.000-08:00

Kuvatkaa kohtaus, jossa päähenkilö yllättyy. Tehtävässä harjoitellaan kuvakerronnan ja leikkauksen perusasioita.

Keksikää tilanne, jossa tapahtuu jotain yllättävää. Kuvatkaa kohtaus kolmella kuvalla.

1) Ensimmäisessä kuvassa näytetään tilanteen alku yleiskuvana.
2) Toisessa näytetään päähenkilön reaktio yllätykseen.
3) Kolmannessa paljastetaan katsojalle lähikuvassa reaktion syy.

Voitte kuvata kohtauksen kameraleikkauksella tai leikata sen valmiiksi tietokoneella.

Tutkikaa miten leikkaus vaikuttaa. Kuvaa yllätys kokonaisuudessaan 1) toimintakuvana 2) henkilön reaktiokuvana ja 3) syyn paljastavana yksityiskohtana.

Leikkaa eri versioita.

Kohtauksesta voi tehdä myös Lumière-version, jossa kaikki tapahtuu yhdessä kuvassa. Miten nämä eroavat toisistaan?

Pää kamerana

2010-01-04T03:44:00.000-08:00

15 min, pareittain

Tehkää päästä kamera! Tällä harjoituksella voitte tutustua visuaaliseen havainnointiin, kuvakulmiin ja rajaukseen ilman kameraa. Harjoitusta voi käyttää lämmittelynä muihin kuvausharjoituksiin.

Muodostakaa parit, joissa toinen henkilö on kamera ja toinen kuvaaja.

Kamerana oleva sulkee silmät, jonka jälkeen kuvaaja vie kameransa kuvauspaikkaan, valitsee kuvauskohteen, kuvakulman ja etäisyyden kohteeseen.

Kun kuvaaja antaa luvan, kamera avaa ja sulkee toisen silmänsä (kameran sulkimen tavoin) ja yrittää tämän jälkeen kertoa mitä näki.

Luokka voi antaa tehtävän kuvaajalle niin, että kamerana toimiva henkilö ei kuule tehtävänantoa. Kuvan ottamisen jälkeen kamera tulee kertomaan luokalle mitä näki.

Musiikin vaikutus

2010-01-04T03:40:00.000-08:00

2-4 tuntia, pienryhmät

Miten musiikki vaikuttaa kohtauksen tunnelmaan? Harjoituksen avulla voitte yhdistää elokuvaa musiikin opetukseen ja oppia musiikista elokuvakerronnan välineenä.

Suunnitelkaa ja kuvatkaa yksinkertainen elokuvakohtaus, jossa ei ole puhetta. Kohtaus saa kestää korkeintaan minuutin. Kun kohtaus on kuvattu, leikatkaa se valmiiksi editointiohjelmalla. Valitkaa kaksi erilaista musiikkikappaletta, jotka lisäätte videoon. Tehkää kohtauksesta kolme erilaista versiota:

1) Kohtaus ilman musiikkia
2) Kohtaus musiikin kanssa
3) Kohtaus toisen musiikin kanssa

Katsokaa videot yhdessä ja pohtikaa, miten musiikki vaikuttaa kohtauksen tunnelmaan.

Jos käytössä ei ole videoeditointiohjelmaa, voitte kuvata kohtauksen suoraan kameraleikkauksella ja soittaa
musiikin esimerkiksi cd-soittimelta samalla, kun elokuvaa katsotaan.

Kuva- ja ääniarvoitus

2010-01-04T03:37:00.000-08:00

1-2 tuntia, pareittain

Opettele käyttämään kuvaus- ja äänityslaitteita omien havaintojesi välineenä. Tee lähiympäristöstä kuva- ja ääniarvoituksia. Kokeile ja ylläty, miltä maailma kameran välityksellä näyttää.

Tee kuva-arvoitus ottamalla kohteesta kaksi valokuvaa: toinen oudosta ja yllättävästä kuvakulmasta ja toinen helposti tunnistettavasta suunnasta. Kohteena voi olla esine tai tila. Jos teette harjoituksen videokameralla, aiheena voi olla myös jokin tapahtuma.

Tee samalla idealla ääniarvoitus. Äänitä:
1. pisteääni (toiminta) (2-3 s)
2. tilaääni (paikka) (30 s)

Harjoitukseen voi valmistautua kuuntelemalla hetken luokan äänimaailmaa. Mitä kaikkea kuuluu?

Arvuutelkaa luokassa, mitä arvoitukset esittävät.

Kartta ja kuvat
Tehkää pohjapiirustus lähiympäristöstä, esimerkiksi koulun pihasta tai luokasta. Kuvatkaa ryhmissä havaintoja tästä ympäristöstä. Liittäkää kuvat arvauksen jälkeen karttaan.

Kolme kuvaa

2010-01-04T03:33:00.000-08:00

Esittäkää sama kohtaus ensin yhdellä kuvalla, sitten jaettuna kolmeen osaan.

Keksikää ryhmässä lyhyt kohtaus, jonka kesto on korkeintaan minuutin. Kohtauksessa pitäisi olla vain yksi oleellinen tapahtuma. Puhetta ei tarvita. Esimerkiksi: “Oppilas kiipeää tuolille.”

Kuvatkaa kohtaus Lumière-elokuvan tyyliin: kamera on paikallaan eikä kohtauksessa ole leikkauksia. Kuvatkaa sitten sama kohtaus uudestaan niin, että jaatte tapahtuman kolmeen pienempään osaan, eri tapahtumiin:

Esimerkiksi: “valmistautuminen”, “nouseminen” ja “tasapainoilu jakkaran päällä”. Kuvatkaa tapahtumat peräkkäin eri otoksina eri kuvakulmista.

Voitte jatkaa harjoitusta lisäämällä kuvien määrää. Kun jokaisessa otoksessa on oma tapahtumansa, kokonaisuus muuttuu hiljalleen monimutkaisemmaksi...

Trikki

2010-01-04T03:29:00.000-08:00

Luo trikkejä kameralla ja tietokoneella. Mieti jokin näkemäsi trikki. Kokeile. Yksinkertainen tekotapa paljastaa illuusion. Äänitehoste lisää trikin toimivuutta ja kuvankäsittelyllä monipuolistat mahdollisuuksia. Leiki kuvalla ja leikkauksella ja keksi omia trikkejä.

Kameralla: Oppilas taikoo luokan eteen tuolin ja istahtaa siihen. Kuvaa kahdessa otoksessa. Pidä kamera ja oppilas paikoillaan, kun tuoli lisätään kuvaan.

Kääntämällä liike: Käännä liike takaperin leikkausohjelmalla. Rypistä paperi ja avaa se kameran edessä. Esitä takaperin.

Horisontilla: Muuta lattia seinäksi kääntämällä kamera poikittain. Uskottavuutta lisää köysi ja eläytyminen.
Ryömiminen muuttuu kii-peämiseksi.

Kuvankäsittelyllä: Käytä jalustaa ja kuvaa itsesi sekä haastattelijana että haastateltavana. Yhdistä otokset
jakamalla kuva puoliksi.

Optiikalla: Tuo kuvan etualaan jokin pieni esine ja sijoita ihminen taka-alalle. Kaaduttuaan esim. nuppineulaan, esiintyjä voi tulla hakemaan neulan kameran edestä.

Esimerkkivideoita:
Kävely
Ovi

Google Earth -suunnistusta

2010-01-04T03:11:00.000-08:00

Tehkää toisillenne arvoituksia, joissa yritetään tunnistaa maantieteellisiä paikkoja Google Earth -ohjelman ilmakuvista. Samalla opitaan tekemään havaintoja ja ymmärtämään kuvan rajaamista.

johonkin paikkaan maapallolla. Paikka voi olla kotikaupungin kaupunginosa, Euroopan suurkaupunki, Suomen vesistö, mahdollisuudet ovat rajattomat! Sopikaa kuitenkin yhdessä, minkätyyppisestä kohteesta on kyse.

Tehtävänantaja rajaa näkymän lähelle, pieneen yksityiskohtaan. Sen jälkeen hän heijastaa kuvan videotykillä luokan seinälle.

Samalla kun tehtänvänantaja pikkuhiljaa laajentaa näkymää, on muiden oppilaiden tehtävänä on ratkaista kuva-arvoitus: mistä paikasta on kysymys?

Voisiko samankaltaisen tehtävän toteuttaa videokameralla, vaikka koulun pihalla?

Esimerkkiarvoituksia
Voit zoomata kuvaa klikkaamalla plussaa ja miinusta.

Arvaa missä maassa ollaan?

View Larger Map

Mikä Vantaan kaupunginosa on kuvassa?

View Larger Map

Elokuvaleikkaus

2010-01-04T03:06:00.000-08:00

Kuvatkaa kohtaus, joka koostuu kolmesta erillisestä otoksesta (kuvasta). Harjoitus kehittää elokuvakerronnan tajua ja taitoa kiinnittää katsojan huomio tekijänsä haluamaan kohtaan kuva-alalla.

Valitkaa yksinkertainen tilanne, esimerkiksi: “Tyttö tulee huoneeseen ja nousee jakkaralle." Kuvatkaa kohtaus videokame-ralla seuraavalla tavalla:

1) Ensimmäinen kuva näyttää yleiskuvan tilanteesta

2) Toinen kuva esittää lähikuvassa jonkin yksityiskohdan tilanteesta

3) Kolmas kuva näyttää jälleen yleiskuvan tilanteesta.

Kohtauksen kokonaiskesto noin 1 min. Leikatkaa kohtaukset suoraan videokameralla. Kuvat täytyy siis kuvata oikeassa järjestyksessä.

Ellipsi

2010-01-04T02:59:00.000-08:00

Elliptisyys tarkoittaa kerrontaa, jossa jotain on jätetty pois niin, että katsoja kuitenkin ymmärtää, mitä on tapahtunut. Harjoitelkaa tätä kuvaamalla jokin tapahtuma niin, että sitä ei näy kuvassa!

Valitkaa jokin yksinkertainen tapahtuma, esimerkiksi “juna saapuu asemalle” tai “tyttö astuu huoneeseen”.

Kuvatkaa tapahtuma ensin yhdellä otoksella Lumière-elokuvan tyyliin: kamera on paikallaan eikä rajausta muuteta kesken kuvan.

Kuvatkaa sitten sama kohtaus uudestaan yhdellä tai useammalla otoksella niin, että itse tapahtumaa ei näy kuvassa.

Vaihtoehtoja on monta: tapahtuma voi sattua kuvan rajauksen ulkopuolella, se voi olla tapahtunut jo, tai voimme nähdä vain valmistelut ja seuraukset. Tai ehkä kuulemme siitä vain äänen?

Elävä luokkakuva

2010-01-04T02:53:00.000-08:00

Toteuta elävä luokkakuva animaationa. Tehtävässä kaikki oppilaat pääsevät toimimaan kuvaajina, ohjaajina, leikkaajina ja esiintyjinä. Tunnin harjoitus luo kuvan tuotannosta ja kehittää ryhmätyötaitoja. Elävä luokkakuva on mainio keino esitellä luokka ja aloittaa elokuvakurssi.

Liitä jalustalla oleva kamera monitoriin, jotta kaikki voivat seurata työskentelyä. Tallenna kuvat joko leikkausohjelmalla (stop motion), videokameralla (frame rec) tai digikameralla. Jaa työtehtävät:

a) kuvaaja huolehtii rajauksesta
b) leikkaaja ottaa ohjaajan käskystä kuvan
c) ohjaaja ohjaa työskentelyä ja esiintyjää
d) esiintyjä liikkuu ohjaajan käskyjen mukaan

Aloita kuvaus tyhjästä tilasta. Kierrätä tehtäviä kahden minuutin välein a-b-c-d. Liikkeen jatkuvuus syntyy, kun ohjaaja siirtyy vaihdossa esiintyjän paikalle. Kierrätä kunnes kaikki ovat olleet kaikissa tehtävissä.

Lisää nimet, sävellä animaatioon musiikkia ja 30 sekunnin elävä luokkakuva on valmis.

Esimerkkivideoita: [1] [2] [3]

Ajatustenlukija

2010-01-04T02:44:00.000-08:00

Arvaa ajatuksia pysäytyskuvan avulla!

Kuvaa parisi kanssa video, jos- sa toinen teistä astuu ovesta sisään huoneeseen, näkee jotain yllättävää ja reagoi siihen. Näyttäkää video muille niin, että pysäytätte kuvan reaktion kohdalla. Arvuutelkaa, mitä päähenkilö näkee. Voitte kertoa vihjeeksi, missä tilassa ollaan.

Harjoituksen voi tehdä myös ilman kameraa luokan edessä! Harjoituksessa opitaan montaasiajattelua ja elliptistä kerrontaa. Se sopii hyvin lämmittelyharjoitukseksi ”Hieno vai hirveä koulu” tai ”Ellipsi” -harjoitusten kanssa.

Animaatio

2009-12-06T03:01:00.000-08:00

Animaatio on kuvan ja elokuvan rajapintana monipuolinen ilmaisumuoto. Kerro tarinoita, havainnollista tai tee trikkejä. Luo hahmot, lavasteet ja äänet helposti itse. Kuvaustekniikoita on useita. Kun kuvaat, varmista etteivät lavasteet ja kamera tarpeettomasti liiku. Viimeistele animaatio äänillä.

1. Animaatiossa lähes kaikki on mahdollista. Yllätä katsoja. Valitse materiaali tarinaasi; piirros, vaha, esine vai tietokone.

2. Luo hahmot ja tausta.
a) Pala-animaatiossa hahmojen tulee erottua taustasta ja osien liikkua.
b) Vaha-animaatiossa vahvista hahmoja rautalangalla. Avattu pahvilaatikko soveltuu lavastukseen.

3. Kuvaa
...digikameralla. Yhdistele kuvat leikkausohjelman aikajanalla.
...tietokoneella. Liitä videokamera tietokoneeseen tai käytä koneen omaa kameraa. Ota kuvat animaatioohjelmalla esim. Premiere Elements (PC) tai iStop Motion (MAC).
... kuvankäsittely-ohjelmalla. Piirrä hahmot läpinäkyvälle pohjalle ja liitä taustaan. Luo liike leikkausohjelman
motion-työkalulla.

4. Äänitä puheet, pisteäänet ja taustat. Sävellä musiikki. Rytmi sopii hyvin.

Ennen ja nyt

2009-12-05T14:37:00.000-08:00

Tehkää luokassa osittain kuvitteellinen dokumenttielokuva, jossa esittelette paikkakuntanne ympäristön muutoksia. Ostoskeskus näyttää nyt tältä, mutta miltä paikalla näytti 50 vuotta sitten?

Tehkää kuvitteellinen dokumenttielokuva, joka esittelee lähiympäristön muutoksia. Elokuvassa esitellään yksi kerrallaan jokin kohde, esim. kunnantalo tai koulun piha, ja näytetään, miltä paikalla ehkä näytti ennen vanhaan.

Jakautukaa työryhmiin ja valitkaa ryhmällenne oma kohde. Tietoa hakemalla ja mielikuvitusta käyttämällä selvittäkää, miltä paikka on näyttänyt ennen rakentamista. Oliko siellä metsää? Suo? Vanhoja taloa?

Kun taustatyö on tehty, voitte käsikirjoittaa ja kuvata lyhyen videon, jossa esitellään paikka ennen ja nyt.

Lopuksi eri ryhmien videot koostetaan yhdeksi pitkäksi dokumenttielokuvaksi, johon voidaan kuvata erikseen
välijuonnot.

Lumière-elokuva

2009-12-05T14:34:00.000-08:00

Lumièren veljekset kuvasivat maailman ensimmäiset yleisölle esitetyt elokuvat. Ne kuvasivat arkipäiväisiä tapahtumia. Kamera oli paikallaan, elokuvissa ei ollut leikkauksia ja kestoakin oli vain minuutin verran.

Etsikää tilanne, jonka haluatte tallentaa ja näyttää muille. Valitkaa kameran paikka, kuvakulma ja kuvakoko. Asettakaa videokamera jalustalle tai tukevalle alustalle kohteen eteen. Kuvatkaa tilanne liikuttamatta kameraa. Otos saa kestää korkeintaan minuutin.

Tehkää kuten Lumièren veljekset: etsikää todellisia tilanteita, älkää lavastako kohtausta!

Kun katsotte elokuvia, voitte verrata niitä valokuvien ilmaisuun miettimällä elokuvan ja valokuvan eroja ja yhtäläisyyksiä. Harjoitus onkin hyvä lähtökohta aloittaa tutustuminen kuvaamiseen ja elokuvalliseen kerrontaan.

Voitte pohjustaa harjoitusta katsomalla esimerkiksi YouTubesta aitoja Lumière-veljesten elokuvia 1800-1900 -lukujen vaihteesta.

Nuorten Ääni -toimituksen kurssilla kuvattu harjoituselokuva

Alkuperäinen Lumièren veljesten elokuva Juna saapuu asemalle

Videomielipidekirjoitus

2009-12-05T13:49:00.000-08:00

Tee ryhmäsi kanssa lyhyt video, jossa nostatte esille jonkun omaan kouluunne liittyvän ongelman, ja esitätte siihen ratkaisun. Näyttäkää valmis video myös koulunne rehtorille!

Pohtikaa yhdessä erilaisia asioita, joita haluaisitte koulussanne muuttaa. Hyvä aloituslause on: “Jos minä saisin päättää...” Sen jälkeen jakaudutaan ryhmiin.

Etsikää ryhmissä ongelma. Keitä ongelma koskee? Miten sen voisi ratkaista? Olkaa havainnollisia ja vakuuttavia. Suunnittelun apuna kannattaa käyttää käsikirjoituskortteja.

Kuvatkaa video suoran kameralle, ilman editointia. Muistakaa harjoitella kohtauksia ennen kuvaamista!

Katsokaa valmiit videot yhdessä ja keskustelkaa niistä. Kutsukaa myös koulun rehtori mukaan. Päättäkää jokaisen videon jälkeen, mitä ongelmalle tehdään.

Lisämateriaalia
Videomielipidekirjoitus-menetelmän opas

Käsikirjoituskortit

Eläinhavaintoja

2009-12-05T11:26:00.000-08:00

Etsikää lähimetsästä merkkejä eläimistä: jälkiä, jätöksiä, polkuja, pesiä - ehkä itse eläimiäkin. Kuvatkaa havainnot videokameralla.

Millaisia eläimiä lähimetsissä elää? Miltä ne näyttävät? Missä ne asuvat? Millaisia jälkiä ne jättävät metsään?

Lähtekää luokan kanssa metsään. Ottakaa mukaan videokamerat jokaiselle ryhmälle.

Yksi ryhmän jäsenistä toimii kuvaajana ja muut tarkkailijoina, joiden tehtävänä on etsiä kuvattavia jälkiä eläimistä. Kun yksi kohde on kuvattu, vaihdetaan kuvaajaa. Jokainen havainto selostetaan kameralle ääneen.

Luokassa videot katsotaan ensin ilman ääntä. Muiden oppilaiden tehtävänä on tunnistaa eläimet havainnoista. Jos halutaan, voidaan kilpailla: oikeasta arvauksesta saa pisteen sekä kuvaajaryhmä että arvaaja.

Etelä-Sipoon koulun 4A-luokka kuvasi eläinhavaintoja Kartanon puistossa vuonna 2005.