Videopäiväkirja

Pitäkää vuorollanne viikon verran dokumentaarista videopäiväkirjaa luokan arjesta. Jakakaa videot netissä vanhempien katsottavaksi.

Valitkaa jokaisen viikon alussa vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on pitää videopäiväkirjaa luokan arjesta. Vastuuhenkilö kuvaa joka päivä yhteensä minuutin verran videota “päiväkirjaan”. Minuutti voi koostua yhdestä tilanteesta tai lyhyemmistä väläyksistä.

Joka päivälle pitää kuvata tietysti myös otsikko, jonka voi raapustaa paperille tai taululle. Viikon lopussa päiväkirja katsotaan yhdessä. Päiväkirjat voidaan julkaista myös netissä - tai katsoa vanhempainillassa - jolloin vanhemmat voivat seurata luokan elämää.

Vuoden lopuksi päiväkirjasta voidaan tehdä dvd, joka jaetaan kaikille oppilaille.

Uutisista, hyvää iltaa!

Tehkää lyhyt uutislähetys tai uutisjuttu, joka käsittelee jotain oppiaineessa opetettavaa aihetta. Uskonnon ja historian aiheissa voidaan haastatella historiallisia henkilöitä. Uutinen voi liittyä myös koulun tai kylän arkeen. Silloin henkilötkin ovat oikeita!

Valitkaa uutisen aihe. Se voi olla esimerkiksi historian tapahtuma. Millainen uutinen siitä syntyisi? Tehkää käsikirjoitus ja sopikaa työnjaosta: kuka kuvaa, ketkä näyttelevät? Uutisjutun rakenne:

1) Uutisankkuri pohjustaa uutisen “studiosta”
2) Kenttäreportteri haastattelee ja seuraa tapahtumia kentällä
3) Lopuksi uutisankkuri päättää lähetyksen.

Jotta esiintyjät osaisivat ilmaista asiansa kameran edessä, kannattaa harjoitella ennen kuvaamista. Käyttäkää erillistä mikrofonia tai puhukaa lähellä kameraa - hiljaisessa paikassa!

Vinkki: Uutisia voi tehdä myös luokan tai oman kylän arjesta!

Tuntematon opettaja

Etsikää joku teille tuntematon henkilö ja pyytäkää häntä opettamaan teille jokin tieto tai taito. Kuvatkaa se videolle ja esittäkää muille.

Muodostakaa parit, ottakaa mukaan kamera ja etsikää joku teille tuntematon henkilö. Tämä voi tapahtua joko koulussa tai koulun ulkopuolella. Pyytäkää tuntematonta opettamaan teille jokin asia, ja kuvatkaa se videolle. Asiat voivat olla tietoja tai taitoja.

Palatkaa luokkaan ja näyttäkää video muille.

Liitä video johonkin oppiaineeseen: tuntematon on todennäköisesti harrastanut jotain urheilulajia tai osaa hauskan lauseen vierasta kieltä. Ennen aloittamista kannattaa pohtia, miten tuntemattomia kannattaa lähestyä. Miten asia esitellään? Miten saadaan tuntematon suostumaan kuvattavaksi?

Voitte tehdä videoita myös asioista, joita oman luokkanne oppilaat osaavat.

Täydellinen ihminen

Miten täydellinen ihminen kävelee? Miten hän itkee? Pelaa jalkapalloa? Syö? Tee parisi kanssa video, jossa esitellään täydellinen ihminen.

Tehtävän tekemiseen tarvitset parin, videokameran, A4-paperin ja kynän.

Aloita käsikirjoituksesta. Piirrä paperille allekkain 5-7 kuvaruutua, joissa jokaisessa täydellinen ihminen tekee eri asiaa. Kirjoita ruutujen viereen selostusteksti kertojaa varten.

Ensimmäisessä ruudussa päähenkilö on lähikuvassa ja kertojanääni sanoo: “Tässä on (esim.) Tiina, täydellinen ihminen.” Seuraavissa ruuduissa kertojanääni kertoo, mitä kuvassa tapahtuu. Esimerkiksi: “Näin täydellinen ihminen kävelee.”

Valitkaa parisi kanssa, kumman käsikirjoitus toteutetaan ensin. Toinen kuvaa ja selostaa, toinen näyttelee täydellistä ihmistä. Videot kannattaa tehdä kameraleikkauksella, jolloin ne ovat heti valmiit katsottavaksi.

Opettajat harjoittelivat Täydellinen ihminen -työpajaa Kauneus - media - minäkuva -kulttuurikurssilla vuonna 2007.

Sinun tarinasi

Nyt harjoitellaan toimittajan työtä! Tehkää video, jossa kerrotte jonkun luokkatoverillenne tärkeän tarinan kertojanäänen, kuvien ja esineiden avulla.

Muodostakaa parit: toinen on toimittaja ja toinen kertoja. Kertoja valmistautuu tehtävään valitsemalla jonkun tapahtuman omasta elämästään ja tuomalla mukanaan tapahtumaan liittyviä esineitä ja kuvia.

Toimittaja haastattelee kertojaa ja tekee muistiinpanoja. Sen jälkeen hän kertoo saman tarinan muille videon avulla. Suunnitteluapuna kannattaa käyttää käsikirjoituskortteja.

Videossa voi käyttää kertojan tuomia kuvia ja esineitä, kouluympäristöä ja puhetta. Kertoja voi esiintyä videossa, mutta hän ei saa itse kertoa tarinaansa. Toimittaja kertoo tarinan minä-muodossa: “Tiistaina kun lähdin kouluun, törmäsin ovella...”

Kuinka totuudenmukaisia videoista tuli? Oliko toimittaja ymmärtänyt ja kertonut asiat oikein?

Ryhmän heikkoudet ja vahvuudet

Pohtikaa, mitä ovat ryhmänne hyvät ja huonot puolet. Kuvatkaa ne videoille ja esitelkää muille.

Jakautukaa 3-5 hengen ryhmiin ja pohtikaa millaisia ovat teidän ryhmänne vahvuudet ja heikkoudet. Ne voivat liittyä taitoihin, tietoihin tai siihen, miten ryhmänne työskentelee yhdessä. Muistakaa, että kyse on koko ryhmästä, ei yksittäisten oppilaiden taidoista.

Valitkaa yksi vahvuus ja heikkous, ja miettikää, miten esittelette ne muille videon avulla. Sopikaa työnjako: kuka kuvaa, kuka näyttelee? Vuorotellaanko?

Sopikaa videoille maksimipituus. Päättäkää myös teettekö näytelmäelokuvaa vai dokumenttia. Tyyli voi olla myös vapaa?

Videot ovat kiinnostavaa materiaalia vanhempainiltaan!



Etelä-Sipoon koulun 4A-luokka kuvasi ryhmien heikkouksia ja vahvuuksia vuonna 2005.