Suurennuslasi

Käytä kameraa suurennuslasina ja tutki ympäristöä.

Käytä kameraa suurennuslasina ja tutki ympäristöä. Sekä makrokuvaus- että teleoptiikalla otetut kuvat tuovat esille asioita, joita ihminen ei aina huomaa. Tämä luontofilmeissä käytetty kuvaustapa on melko yleinen, kun oppilaat tarttuvat kameraan ensimmäistä kertaa. Hyödynnä tätä uteliaisuutta tehtävissä.

Joitain esimerkkejä kameran käytöstä suurennuslasina:

a) Kuvaa pulpettisi pinnalta ja sisältä.

b) Rajaa neliömetrin alue esim. koulun pihalta ja tutki mitä alueelta löytyy. Luokittele ja esittele havainnot: esimerkiksi 10 kiinnostavinta kohdetta.

c) Kuvaa kemian tunnilla jokin koe ja näytä video muille hidastettuna. Ilmiöstä tulee havainnollinen ja ymmärrettävä.

Sama tilanne, eri näkökulma

Kuvatkaa kolmella eri kameralla samaa vuorovaikutustilannetta ja vertailkaa syntyneitä tarinoita. Mikä muuttuu, kun näkökulma tai rajaus muuttuu?

Valitkaa jokin arkipäiväinen vuorovaikutustilanne. Se voi olla esimerkiksi oppilaiden välinen keskustelu tai vaikkapa lautapeli. Tilanteen on hyvä kuitenkin olla aito, ei näytelty! Sopiva kesto on 3-5 minuuttia.

Valitkaa kolme kuvaajaa avustajineen. Kuvaaja kuvaa ja avustaja voi ohjata kuvaajaa, kun kuvaaja keskittyy
kameraansa.

Kun tilanne alkaa, kaikki kolme kuvaajaa avustajineen taltioivat vuorovaikutustilanteen mielestään parhaalla mahdollisella tavalla.

Kuvatut videot katsotaan yksi kerrallaan. Pohtikaa, mikä todellisuus kuvassa muuttuu, kun muutetaan näkökulmaa tai rajausta?

Sama paikka, eri rajaus

Kuvatkaa esimerkiksi luokkaretkellä kolme erilaista videota samasta paikasta. Vertailkaa eri rajauksista ja näkökulmista muodostuneita tarinoita.

Valitkaa johonkin tilaisuuteen, tapahtumaan tai retkeen kolme kuvaajaa, joiden tehtävänä on kuvata oma lyhyt videonsa paikanpäältä.

Kuvaajat saavat itse valita näkökulmansa ja sen, mihin videossaan keskittyvät. Kuvaustehtävä kannattaa

kuitenkin rajata yhteen ajanhetkeen ja paikkaan niin, että kaikki kuvaajat kuvaavat samaan aikaan.

Aiheena voi olla esimerkiksi: “Käynti Turun linnassa” tai “Iltapäivä Linnanmäellä”.

Katsokaa kaikki kolme videota peräkkäin ja pohtikaa, miten kuvaajien näkemykset eroavat toisistaan. Jäikö jotain oleellista kaikilta kuvaamatta?

Prosessin kuvaaminen

Kuvatkaa pitkäkestoinen prosessi lyhyenä animaationa, jolloin voitte tarkastella helposti koko tapahtumaa. Aiheena voi olla vaikkapa auringonkierto, lumen sulaminen tai ruohon kasvaminen.

Valitkaa pitkäkestoinen prosessi, jonka haluatte tallentaa, esim. auringonkierto, kemiallinen reaktio, lumen sulaminen tai kukan kuihtuminen. Tapahtuman pitää olla sellainen, että sen voi kuvata kokonaan yhdestä kamerapaikasta.

Asettakaa videokamera jalustalle ja rajatkaa kuva niin, että se kattaa koko alueen, jossa prosessi tapahtuu.
Säätäkää kamera ottamaan kuvia tietyin väliajoin. Jos kamerassa ei ole intervallikuvausta, voi apuna käyttää myös tietokoneen animaatio-ohjelmaa. Lyhyitä prosesseja voi helposti tallentaa myös kuvaamalla tapahtuman kokonaan ja nopeuttamalla sen jälkikäteen.

Kun kuvaus päättyy, voidaan katsoa syntynyttä animaatiota. Joskus onnistunut lopputulos vaatii useamman
kuvauskerran.

Muodot ympäristössä

Etsikää erilaisia geometrisia muotoja ja tallentakaa ne videokameralla. Tehtävän tavoitteena on havainnoida ympäristöä sekä miettiä geometristen muotojen tarkoitusta ympäristössä ja kuvallisessa viestinnässä. Harjoituksen avulla voitte yhdistää videokuvaamista matematiikan opetukseen.

Kuvatkaa videokameralla erilaisia muotoja (ympyrä, kolmio, neliö). Etsikää sekä ihmisen, eläinten että luonnonvoimien tekemiä muotoja.

Jokainen kuvattava kohde esitetään ensin erikoislähikuvassa. Tämän jälkeen kameraa etäännytetään kohteesta, kunnes se on kokonaan näkyvissä. Kuvatkaa kohteita 10 kappaletta peräkkäin.

Ryhmän tehtävänä voi olla etsiä joko samanlaisia tai mahdollisimman paljon erilaisia muotoja. Kuvat toimivat myös kuva-arvoituksina:

Katselun yhteydessä opettaja voi pysäyttää kuvan pause-napilla, kun kuvassa on lähikuva kohteesta. Oppilaat voivat arvailla, mikä kohde on kyseessä. Tämän jälkeen opettaja käynnistää videon ja kohde paljastuu.

Lisämateriaalia:
Videopensseli-opas

Montaasi

Tehkää video, jossa esittelette valitsemanne asian tai ilmiön sekä positiivisessa että negatiivisessa valossa. Käyttäkää apuna kuvien rinnastamista, montaasia.

Muodostakaa 2-4 hengen ryhmät ja valitkaa jokaiselle ryhmälle aihe. Hyvä aihe on yksinkertainen, esimerkiksi

“ruoka”, “autoilu”, “urheilu” tai “oma koulu”.

Tehtävänä on kuvata kaksi lyhyttä videota: ensimmäisessä aihe esitetään positiivisessa valossa, toisessa
negatiivisessa. Tehokeinona käytetään kuvien rinnastamista, montaasia.

Pohtikaa ennen videoiden kuvaamista, miten montaasi toimii. Piirtäkää taululle kaksi vierekkäistä ruutua. Ensimmäiseen ruutuun piirretään yksinkertainen kuva aiheesta, vaikkapa ruokalautasesta. Mitä toiseen ruutuun pitäisi piirtää, että ruoka näyttäisi hyvältä? Entä pahalta?

Variaatio

Tehtävänä voi myös olla synnyttää montaasien avulla mahdollisimman monta eri merkitystä annetulle aiheelle. Yleisö kertoo, mitä ajatuksia eri montaasit herättivät.

Esimerkkivideoita

Leo Kulesov esitteli 1900-luvun alussa kuuluisaksi tulleen "Kulesovin efektin". Se oli sarja toisiinsa yhdistettyjä otoksia, joissa vuorottelivat miehen ilmeettömät kasvot sekä ruokalautanen, lapsi ja arkku. Kulesovin tekemien kokeiden mukaan yleisö näki miehen kasvoilla eri tunnetiloja riippuen siitä, mitä kuvia niihin oli leikkaamalla liitetty. 

Elokuvaohjaaja Alfred Hitchcock esittelee montaasin: 

Lähikuvassa on keski-ikäinen mies, joka katselee rannalle. Seuraavassa kuvssa, näemme, mitä mies näkee: rantanurmella istuu äiti pienen lapsensa kanssa. Palaamme takaisin kuvaan miehestä. Hän hymyilee. Vaikuttaa kiltiltä, sympaattiselta mieheltä. Entä jos vaihdamme keskimmäisen kuvan? Mies katselee rannalle. Nurmella makoilee nuori bikiniasuinen tyttö ottamassa aurinkoa. Mies hymyilee. Millainen hän on nyt?

Miltä maailma näyttää?

Tehkää video siitä, miltä kotikaupunkinne teidän mielestänne näyttää. Videossa ei puhuta ja esitellä - vaan näytetään.

Kuvatkaa 3 min. video, joka vastaa kysymykseen “Miltä kotikaupunkini näyttää?”

Pohtikaa ensin ryhmissä, millainen mielikuvanne kotikaupungistanne on. Valitkaa joka ryhmässä käsikirjoitukseksi kolme adjektiivia.

Kuvatkaa videot, joissa kotikaupunki näyttää valituilta adjektiiveilta! Tarkoitus ei ole kertoa ja selostaa vaan näyttää. Kuvatkaa siis dokumentaarisia havaintoja: tapahtumia, hetkiä ja yksityiskohtia.

Kun katsotte videoita luokassa, kirjoittakaa ylös adjektiiveja videon pohjalta. Kotikaupunki voi näyttää esimerkiksi likaiselta, suurelta, vilkkaalta...

Pohtikaa havaintoja yhdessä. Miksi tässä videoissa kylä näytti tyhjältä, mutta toisen ryhmän videossa vilkkaalta?

Kokeilkaa tehdä myös video, joka esittää, miltä maailma näytti menneisyydessä tai tulee näyttämään tulevaisuudessa.


(Esimerkkivideo: Miltä tulevaisuus näyttää? Nelli Kampman.)

Kollaasi

Etsikää ympäristöstä samanlaisia värejä, valoja ja muotoja, ja kuvatkaa niistä videokameralla kollaasi.

Ryhmät saavat tehtäväkseen kuvata kollaasin, jossa kuvia yhdistää jokin yhteinen tekijä. Kollaasi kestää 1-2 minuuttia ja koostuu kaikkien oppilaiden kuvista (20-30).

Erilaisia teemavaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi:
1) Värit. Kuvatkaa jotain tiettyä väriä.
2) Valo. Kuvatkaa tietynlaista valoa: kovaa, pehmeää, vastavaloa, heijastuksia.
3) Muodot. Kuvatkaa samanlaisia muotoja: teräviä, pyöreitä, pitkulaisia.
4) Liike. Kuvatkaa samanlaisena toistuvaa liikettä.
5) Numerot. Kuvatkaa johonkin numeroon liittyviä muotoja: kolmioita, neliöitä, kaksosia.
6) Keksikää teema itse!

Lisämateriaalia:
Videopensseli-opas

Kirjaimet ympäristössä

Kuvatkaa videokameralla eri kirjaimilla alkavia kohteita. Yrittäkää löytää mahdollisimman monta samalla kirjaimella alkavaa kohdetta.Voitte yhdistää videokuvauksen äidinkielen opetukseen.

Kuvatkaa esineitä ja asioita alkukirjaimen mukaan. Valitkaa kirjan, jonka mukaan etsitään kuvattavia kohteita ympäristöstä.

Esimerkiksi: a = auto, avain, askelma, aski jne. Kohteet voivat olla myös abstrakteja, kuten asuntolaina, avioliitto jne. Kuvatkaa kohdetta yhdessä kuvassa 5-15 sekuntia.

Kun kohteet esitetään muulle luokalle, oppilaat kirjoittavat katselun yhteydessä videolla esiintyvistä kohteista listan. Katsellessa voitte arvata kirjaimet. Tehkää kuvista ristisana-arvoituksia, joissa jokainen kuva edustaa eri kirjainta.

Lisämateriaalia:
Videopensseli-opas

Hieno vai hirveä koulu?

Tehkää video, jossa esittelette oman koulunne joko otsikolla “Hieno koulu” tai “Hirveä koulu”. Esitelkää paikat kouluun saapuvan vieraan näkökulmasta. Vieras voi myös esiintyä videolla!

Hieno vai hirveä koulu? Mieti parisi kanssa, kummasta näkökulmasta haluatte esitellä koulunne. Lähtekää sitten tutkimusretkelle etsimään sopivia yksityiskohtia. Mitä pitäisi kuvata, että koulu näyttäisi hienolta?

Tehkää kuvakäsikirjoitus. johon piirrätte kuvan jokaisesta yksityiskohdasta, jotka haluatte kuvata - oikeassa järjestyksessä. Yksityiskohtien lomaan voitte suunnitella reaktiokuvia, joissa näytetään miten käytävällä kulkeva vieras reagoi näkemäänsä. Voisiko video alkaa kohtauksella, jossa vieras saapuu kouluun?

Videot kannattaa kuvata yksi pari kerrallaan, ettei käytäville tule ruuhkaa. Kun katsotte videoita, pohtikaa,
mikä niissä on faktaa ja mikä fiktiota.

Etelä-Sipoon koulun 4A-luokka kuvasi hienoja ja hirveitä kouluja vuonna 2005.

Havainnointi on kuin urheiluselostus

Toimittajan työhön kuuluva havainnointi on kuin urheiluselostusta: koko ajan pitää huomata asioita ja kertoa niistä muille. Tässä tehtävässä kävellään kameran kanssa ja selostetaan mitä näkyy. Katsojat tekevät omat tulkintansa.

Valitkaa paikka koulusta tai koulun pihalta. Oppilas saa tehtäväksi seisoa tuossa paikassa minuutin, tehdä havaintoja ympäristöstään ja kuvata ne videokameralla - samalla selostaen, mitä kuvassa tapahtuu tai näkyy. Esim.: “lintu lentää taivaalla”, “rehtorin auto on pölyinen”, “täällä tuulee” tai “kello on kohta kolme”.

Tehtävä ei ole helppo! Kuvaajan pitää samaan aikaan tehdä havaintoja, kuvata ja selostaa. Ja aika kuluu...

Kun videot on kuvattu, ne katsotaan ensin ilman ääntä. Muut oppilaat yrittävät arvata, mitä havaintoja kameralla on pyritty esittämään. Työt voidaan kuunnella myös ilman kuvaa, jolloin arvataan, missä ne on kuvattu. Oikeasta arvauksesta saapisteen sekä kuvaaja että arvaaja.

Variaatio: Harjoituksen voi tehdä myös kuvaamalla jokaisen havainnon omana otoksenaan.


(Esimerkkivideo: Nelli Kampman)

Ennen ja nyt

Tehkää luokassa osittain kuvitteellinen dokumenttielokuva, jossa esittelette paikkakuntanne ympäristön muutoksia. Ostoskeskus näyttää nyt tältä, mutta miltä paikalla näytti 50 vuotta sitten?

Tehkää kuvitteellinen dokumenttielokuva, joka esittelee lähiympäristön muutoksia. Elokuvassa esitellään yksi kerrallaan jokin kohde, esim. kunnantalo tai koulun piha, ja näytetään, miltä paikalla ehkä näytti ennen  vanhaan.

Jakautukaa työryhmiin ja valitkaa ryhmällenne oma kohde. Tietoa hakemalla ja mielikuvitusta käyttämällä selvittäkää, miltä paikka on näyttänyt ennen rakentamista. Oliko siellä metsää? Suo? Vanhoja taloa?

Kun taustatyö on tehty, voitte käsikirjoittaa ja kuvata lyhyen videon, jossa esitellään paikka ennen ja nyt. Sopivat kuvauspaikat ja yksityiskohdat löytyvät varmasti lähiseudulta.

Lopuksi eri ryhmien videot koostetaan yhdeksi pitkäksi dokumenttielokuvaksi, johon voidaan kuvata erikseen välijuonnot.

Lumière-elokuva

Lumièren veljekset kuvasivat maailman ensimmäiset yleisölle esitetyt elokuvat. Ne kuvasivat arkipäiväisiä tapahtumia. Kamera oli paikallaan, elokuvissa ei ollut leikkauksia ja kestoakin oli vain minuutin verran.

Etsikää tilanne, jonka haluatte tallentaa ja näyttää muille. Valitkaa kameran paikka, kuvakulma ja kuvakoko. Asettakaa videokamera jalustalle tai tukevalle alustalle kohteen eteen. Kuvatkaa tilanne liikuttamatta kameraa. Otos saa kestää korkeintaan minuutin.

Tehkää kuten Lumièren veljekset: etsikää todellisia tilanteita, älkää lavastako kohtausta!

Kun katsotte elokuvia, voitte verrata niitä valokuvien ilmaisuun miettimällä elokuvan ja valokuvan eroja ja yhtäläisyyksiä. Harjoitus onkin hyvä lähtökohta aloittaa tutustuminen kuvaamiseen ja elokuvalliseen kerrontaan.

Variaatio

Lisää haastetta ja keskittymistä kuvaamiseen saa, kun yrittää saada samaan otokseen mahdollisimman monta rinnakkaista tapahtumaa.

Voitte pohjustaa harjoitusta katsomalla esimerkiksi YouTubesta aitoja Lumière-veljesten elokuvia 1800-1900 -lukujen vaihteesta.



Nuorten Ääni -toimituksen kurssilla kuvattu harjoituselokuva


Nelli Kampmanin kuvaama esimerkkielokuva.





Alkuperäinen Lumièren veljesten elokuva Juna saapuu asemalle

Eläinhavaintoja

Etsikää lähimetsästä merkkejä eläimistä: jälkiä, jätöksiä, polkuja, pesiä - ehkä itse eläimiäkin. Kuvatkaa havainnot videokameralla.

Millaisia eläimiä lähimetsissä elää? Miltä ne näyttävät? Missä ne asuvat? Millaisia jälkiä ne jättävät metsään?

Lähtekää luokan kanssa metsään. Ottakaa mukaan videokamerat jokaiselle ryhmälle.

Yksi ryhmän jäsenistä toimii kuvaajana ja muut tarkkailijoina, joiden tehtävänä on etsiä kuvattavia jälkiä eläimistä. Kun yksi kohde on kuvattu, vaihdetaan kuvaajaa. Jokainen havainto selostetaan kameralle ääneen.

Luokassa videot katsotaan ensin ilman ääntä. Muiden oppilaiden tehtävänä on tunnistaa eläimet havainnoista. Jos halutaan, voidaan kilpailla: oikeasta arvauksesta saa pisteen sekä kuvaajaryhmä että arvaaja.



Etelä-Sipoon koulun 4A-luokka kuvasi eläinhavaintoja Kartanon puistossa vuonna 2005.