Montaasi

Tehkää video, jossa esittelette valitsemanne asian tai ilmiön sekä positiivisessa että negatiivisessa valossa. Käyttäkää apuna kuvien rinnastamista, montaasia.

Muodostakaa 2-4 hengen ryhmät ja valitkaa jokaiselle ryhmälle aihe. Hyvä aihe on yksinkertainen, esimerkiksi

“ruoka”, “autoilu”, “urheilu” tai “oma koulu”.

Tehtävänä on kuvata kaksi lyhyttä videota: ensimmäisessä aihe esitetään positiivisessa valossa, toisessa
negatiivisessa. Tehokeinona käytetään kuvien rinnastamista, montaasia.

Pohtikaa ennen videoiden kuvaamista, miten montaasi toimii. Piirtäkää taululle kaksi vierekkäistä ruutua. Ensimmäiseen ruutuun piirretään yksinkertainen kuva aiheesta, vaikkapa ruokalautasesta. Mitä toiseen ruutuun pitäisi piirtää, että ruoka näyttäisi hyvältä? Entä pahalta?

Variaatio

Tehtävänä voi myös olla synnyttää montaasien avulla mahdollisimman monta eri merkitystä annetulle aiheelle. Yleisö kertoo, mitä ajatuksia eri montaasit herättivät.

Esimerkkivideoita

Leo Kulesov esitteli 1900-luvun alussa kuuluisaksi tulleen "Kulesovin efektin". Se oli sarja toisiinsa yhdistettyjä otoksia, joissa vuorottelivat miehen ilmeettömät kasvot sekä ruokalautanen, lapsi ja arkku. Kulesovin tekemien kokeiden mukaan yleisö näki miehen kasvoilla eri tunnetiloja riippuen siitä, mitä kuvia niihin oli leikkaamalla liitetty. 

Elokuvaohjaaja Alfred Hitchcock esittelee montaasin: 

Lähikuvassa on keski-ikäinen mies, joka katselee rannalle. Seuraavassa kuvssa, näemme, mitä mies näkee: rantanurmella istuu äiti pienen lapsensa kanssa. Palaamme takaisin kuvaan miehestä. Hän hymyilee. Vaikuttaa kiltiltä, sympaattiselta mieheltä. Entä jos vaihdamme keskimmäisen kuvan? Mies katselee rannalle. Nurmella makoilee nuori bikiniasuinen tyttö ottamassa aurinkoa. Mies hymyilee. Millainen hän on nyt?

Havainnointi on kuin urheiluselostus

Toimittajan työhön kuuluva havainnointi on kuin urheiluselostusta: koko ajan pitää huomata asioita ja kertoa niistä muille. Tässä tehtävässä kävellään kameran kanssa ja selostetaan mitä näkyy. Katsojat tekevät omat tulkintansa.

Valitkaa paikka koulusta tai koulun pihalta. Oppilas saa tehtäväksi seisoa tuossa paikassa minuutin, tehdä havaintoja ympäristöstään ja kuvata ne videokameralla - samalla selostaen, mitä kuvassa tapahtuu tai näkyy. Esim.: “lintu lentää taivaalla”, “rehtorin auto on pölyinen”, “täällä tuulee” tai “kello on kohta kolme”.

Tehtävä ei ole helppo! Kuvaajan pitää samaan aikaan tehdä havaintoja, kuvata ja selostaa. Ja aika kuluu...

Kun videot on kuvattu, ne katsotaan ensin ilman ääntä. Muut oppilaat yrittävät arvata, mitä havaintoja kameralla on pyritty esittämään. Työt voidaan kuunnella myös ilman kuvaa, jolloin arvataan, missä ne on kuvattu. Oikeasta arvauksesta saapisteen sekä kuvaaja että arvaaja.

Variaatio: Harjoituksen voi tehdä myös kuvaamalla jokaisen havainnon omana otoksenaan.


(Esimerkkivideo: Nelli Kampman)

Tilanne-reaktio-syy

Kuvatkaa kohtaus, jossa päähenkilö yllättyy. Tehtävässä harjoitellaan kuvakerronnan ja leikkauksen perusasioita.

Keksikää tilanne, jossa tapahtuu jotain yllättävää. Kuvatkaa kohtaus kolmella kuvalla.

1) Ensimmäisessä kuvassa näytetään tilanteen alku yleiskuvana.
2) Toisessa näytetään päähenkilön reaktio yllätykseen.
3) Kolmannessa paljastetaan katsojalle lähikuvassa reaktion syy.

Voitte kuvata kohtauksen kameraleikkauksella tai leikata sen valmiiksi tietokoneella.

Tutkikaa miten leikkaus vaikuttaa. Kuvaa yllätys kokonaisuudessaan 1) toimintakuvana 2) henkilön reaktiokuvana ja 3) syyn paljastavana yksityiskohtana.

Leikkaa eri versioita.

Kohtauksesta voi tehdä myös Lumière-version, jossa kaikki tapahtuu yhdessä kuvassa. Miten nämä eroavat toisistaan?

Pää kamerana

15 min, pareittain

Tehkää päästä kamera! Tällä harjoituksella voitte tutustua visuaaliseen havainnointiin, kuvakulmiin ja rajaukseen ilman kameraa. Harjoitusta voi käyttää lämmittelynä muihin kuvausharjoituksiin.

Muodostakaa parit, joissa toinen henkilö on kamera ja toinen kuvaaja.

Kamerana oleva sulkee silmät, jonka jälkeen kuvaaja vie kameransa kuvauspaikkaan, valitsee kuvauskohteen, kuvakulman ja etäisyyden kohteeseen.

Kun kuvaaja antaa luvan, kamera avaa ja sulkee toisen silmänsä (kameran sulkimen tavoin) ja yrittää tämän jälkeen kertoa mitä näki.

Luokka voi antaa tehtävän kuvaajalle niin, että kamerana toimiva henkilö ei kuule tehtävänantoa. Kuvan ottamisen jälkeen kamera tulee kertomaan luokalle mitä näki.

Musiikin vaikutus

2-4 tuntia, pienryhmät

Miten musiikki vaikuttaa kohtauksen tunnelmaan? Harjoituksen avulla voitte yhdistää elokuvaa musiikin opetukseen ja oppia musiikista elokuvakerronnan välineenä.

Suunnitelkaa ja kuvatkaa yksinkertainen elokuvakohtaus, jossa ei ole puhetta. Kohtaus saa kestää korkeintaan minuutin. Kun kohtaus on kuvattu, leikatkaa se valmiiksi editointiohjelmalla. Valitkaa kaksi erilaista musiikkikappaletta, jotka lisäätte videoon. Tehkää kohtauksesta kolme erilaista versiota:

1) Kohtaus ilman musiikkia
2) Kohtaus musiikin kanssa
3) Kohtaus toisen musiikin kanssa

Katsokaa videot yhdessä ja pohtikaa, miten musiikki vaikuttaa kohtauksen tunnelmaan.

Jos käytössä ei ole videoeditointiohjelmaa, voitte kuvata kohtauksen suoraan kameraleikkauksella ja soittaa
musiikin esimerkiksi cd-soittimelta samalla, kun elokuvaa katsotaan.

Kuva- ja ääniarvoitus

1-2 tuntia, pareittain

Opettele käyttämään kuvaus- ja äänityslaitteita omien havaintojesi välineenä. Tee lähiympäristöstä kuva- ja ääniarvoituksia. Kokeile ja ylläty, miltä maailma kameran välityksellä näyttää.


Tee kuva-arvoitus ottamalla kohteesta kaksi valokuvaa: toinen oudosta ja yllättävästä kuvakulmasta ja toinen helposti tunnistettavasta suunnasta. Kohteena voi olla esine tai tila. Jos teette harjoituksen videokameralla, aiheena voi olla myös jokin tapahtuma.

Tee samalla idealla ääniarvoitus. Äänitä:
1. pisteääni (toiminta) (2-3 s)
2. tilaääni (paikka) (30 s)

Harjoitukseen voi valmistautua kuuntelemalla hetken luokan äänimaailmaa. Mitä kaikkea kuuluu?

Arvuutelkaa luokassa, mitä arvoitukset esittävät.

Kartta ja kuvat
Tehkää pohjapiirustus lähiympäristöstä, esimerkiksi koulun pihasta tai luokasta. Kuvatkaa ryhmissä havaintoja tästä ympäristöstä. Liittäkää kuvat arvauksen jälkeen karttaan.

Kolme kuvaa

Esittäkää sama kohtaus ensin yhdellä kuvalla, sitten jaettuna kolmeen osaan.

Keksikää ryhmässä lyhyt kohtaus, jonka kesto on korkeintaan minuutin. Kohtauksessa pitäisi olla vain yksi oleellinen tapahtuma. Puhetta ei tarvita. Esimerkiksi: “Oppilas kiipeää tuolille.”

Kuvatkaa kohtaus Lumière-elokuvan tyyliin: kamera on paikallaan eikä kohtauksessa ole leikkauksia. Kuvatkaa sitten sama kohtaus uudestaan niin, että jaatte tapahtuman kolmeen pienempään osaan, eri tapahtumiin:

Esimerkiksi: “valmistautuminen”, “nouseminen” ja “tasapainoilu jakkaran päällä”. Kuvatkaa tapahtumat peräkkäin eri otoksina eri kuvakulmista.

Voitte jatkaa harjoitusta lisäämällä kuvien määrää. Kun jokaisessa otoksessa on oma tapahtumansa, kokonaisuus muuttuu hiljalleen monimutkaisemmaksi...


Tapahtuma yhdellä kuvalla:


Tapahtuma kolmella kuvalla:


(Esimerkkivideot: Nelli Kampman)

Trikki

Luo trikkejä kameralla ja tietokoneella. Mieti jokin näkemäsi trikki. Kokeile. Yksinkertainen tekotapa paljastaa illuusion. Äänitehoste lisää trikin toimivuutta ja kuvankäsittelyllä monipuolistat mahdollisuuksia. Leiki kuvalla ja leikkauksella ja keksi omia trikkejä.

Kameralla: Oppilas taikoo luokan eteen tuolin ja istahtaa siihen. Kuvaa  kahdessa otoksessa. Pidä kamera ja oppilas paikoillaan, kun tuoli lisätään kuvaan.

Kääntämällä liike: Käännä liike takaperin leikkausohjelmalla. Rypistä paperi ja avaa se kameran edessä. Esitä takaperin.

Horisontilla: Muuta lattia seinäksi kääntämällä kamera poikittain. Uskottavuutta lisää köysi ja eläytyminen.
Ryömiminen muuttuu kii-peämiseksi.

Kuvankäsittelyllä: Käytä jalustaa ja kuvaa itsesi sekä haastattelijana että haastateltavana. Yhdistä otokset
jakamalla kuva puoliksi.

Optiikalla: Tuo kuvan etualaan jokin pieni esine ja sijoita ihminen taka-alalle. Kaaduttuaan esim. nuppineulaan, esiintyjä voi tulla hakemaan neulan kameran edestä.

Esimerkkivideoita:
Kävely
Ovi 

Google Earth -suunnistusta

Tehkää toisillenne arvoituksia, joissa yritetään tunnistaa maantieteellisiä paikkoja Google Earth -ohjelman ilmakuvista. Samalla opitaan tekemään havaintoja ja ymmärtämään kuvan rajaamista.

johonkin paikkaan maapallolla. Paikka voi olla kotikaupungin kaupunginosa, Euroopan suurkaupunki, Suomen vesistö, mahdollisuudet ovat rajattomat! Sopikaa kuitenkin yhdessä, minkätyyppisestä kohteesta on kyse.

Tehtävänantaja rajaa näkymän lähelle, pieneen yksityiskohtaan. Sen jälkeen hän heijastaa kuvan videotykillä luokan seinälle.

Samalla kun tehtänvänantaja pikkuhiljaa laajentaa näkymää, on muiden oppilaiden tehtävänä on ratkaista kuva-arvoitus: mistä paikasta on kysymys?

Voisiko samankaltaisen tehtävän toteuttaa videokameralla, vaikka koulun pihalla?

Esimerkkiarvoituksia
Voit zoomata kuvaa klikkaamalla plussaa ja miinusta.

Arvaa missä maassa ollaan?


View Larger Map

Mikä Vantaan kaupunginosa on kuvassa?


View Larger Map

Elokuvaleikkaus

Kuvatkaa kohtaus, joka koostuu kolmesta erillisestä otoksesta (kuvasta). Harjoitus kehittää elokuvakerronnan tajua ja taitoa kiinnittää katsojan huomio tekijänsä haluamaan kohtaan kuva-alalla.

Valitkaa yksinkertainen tilanne, esimerkiksi: “Tyttö tulee huoneeseen ja nousee jakkaralle." Kuvatkaa kohtaus videokame-ralla seuraavalla tavalla:

1) Ensimmäinen kuva näyttää yleiskuvan tilanteesta

2) Toinen kuva esittää lähikuvassa jonkin yksityiskohdan tilanteesta

3) Kolmas kuva näyttää jälleen yleiskuvan tilanteesta.

Kohtauksen kokonaiskesto noin 1 min. Leikatkaa kohtaukset suoraan videokameralla. Kuvat täytyy siis kuvata oikeassa järjestyksessä.

Ellipsi

Elliptisyys tarkoittaa kerrontaa, jossa jotain on jätetty pois niin, että katsoja kuitenkin ymmärtää, mitä on tapahtunut. Harjoitelkaa tätä kuvaamalla jokin tapahtuma niin, että sitä ei näy kuvassa!

Valitkaa jokin yksinkertainen tapahtuma, esimerkiksi “juna saapuu asemalle” tai “tyttö astuu huoneeseen”.

Kuvatkaa tapahtuma ensin yhdellä otoksella Lumière-elokuvan tyyliin: kamera on paikallaan eikä rajausta muuteta kesken kuvan.

Kuvatkaa sitten sama kohtaus uudestaan yhdellä tai useammalla otoksella niin, että itse tapahtumaa ei näy kuvassa.

Vaihtoehtoja on monta: tapahtuma voi sattua kuvan rajauksen ulkopuolella, se voi olla tapahtunut jo, tai voimme nähdä vain valmistelut ja seuraukset. Tai ehkä kuulemme siitä vain äänen?

Tehtävän voi antaa ryhmälle myös yllätyksenä: ensin keksitään jokin tapahtuma, joka halutaan esittää, ja vasta siten jälkeen kuullaan, ettei sitä saa näkyä kuvassa.

Jos tapahtumaa ei kerrota yleisölle etukäteen, katsojat voivat esittää oman päätelmänsä siitä, mitä kohtauksessa tapahtui.


(Esimerkkivideo: Nelli Kampman)

Elävä luokkakuva

Toteuta elävä luokkakuva animaationa. Tehtävässä kaikki oppilaat pääsevät toimimaan kuvaajina, ohjaajina, leikkaajina ja esiintyjinä. Tunnin harjoitus luo kuvan tuotannosta ja kehittää  ryhmätyötaitoja. Elävä luokkakuva on mainio keino esitellä luokka ja aloittaa elokuvakurssi.

Liitä jalustalla oleva kamera monitoriin, jotta kaikki voivat seurata työskentelyä. Tallenna kuvat joko leikkausohjelmalla (stop motion), videokameralla (frame rec) tai digikameralla. Jaa työtehtävät:

a) kuvaaja huolehtii rajauksesta
b) leikkaaja ottaa ohjaajan käskystä kuvan
c) ohjaaja ohjaa työskentelyä ja esiintyjää
d) esiintyjä liikkuu ohjaajan käskyjen mukaan

Aloita kuvaus tyhjästä tilasta. Kierrätä tehtäviä kahden minuutin välein a-b-c-d. Liikkeen jatkuvuus syntyy, kun ohjaaja siirtyy vaihdossa esiintyjän paikalle. Kierrätä kunnes kaikki ovat olleet kaikissa tehtävissä.

Lisää nimet, sävellä animaatioon musiikkia ja 30 sekunnin elävä luokkakuva on valmis.

Esimerkkivideoita: [1] [2] [3]

Ajatustenlukija

Arvaa ajatuksia pysäytyskuvan avulla!

Kuvaa parisi kanssa video, jos- sa toinen teistä astuu ovesta sisään huoneeseen, näkee jotain yllättävää ja reagoi siihen. Näyttäkää video muille niin, että pysäytätte kuvan reaktion kohdalla. Arvuutelkaa, mitä päähenkilö näkee. Voitte kertoa vihjeeksi, missä tilassa ollaan.

Harjoituksen voi tehdä myös ilman kameraa luokan edessä! Harjoituksessa opitaan montaasiajattelua ja elliptistä kerrontaa. Se sopii hyvin lämmittelyharjoitukseksi ”Hieno vai hirveä koulu” tai ”Ellipsi” -harjoitusten kanssa.

Lumière-elokuva

Lumièren veljekset kuvasivat maailman ensimmäiset yleisölle esitetyt elokuvat. Ne kuvasivat arkipäiväisiä tapahtumia. Kamera oli paikallaan, elokuvissa ei ollut leikkauksia ja kestoakin oli vain minuutin verran.

Etsikää tilanne, jonka haluatte tallentaa ja näyttää muille. Valitkaa kameran paikka, kuvakulma ja kuvakoko. Asettakaa videokamera jalustalle tai tukevalle alustalle kohteen eteen. Kuvatkaa tilanne liikuttamatta kameraa. Otos saa kestää korkeintaan minuutin.

Tehkää kuten Lumièren veljekset: etsikää todellisia tilanteita, älkää lavastako kohtausta!

Kun katsotte elokuvia, voitte verrata niitä valokuvien ilmaisuun miettimällä elokuvan ja valokuvan eroja ja yhtäläisyyksiä. Harjoitus onkin hyvä lähtökohta aloittaa tutustuminen kuvaamiseen ja elokuvalliseen kerrontaan.

Variaatio

Lisää haastetta ja keskittymistä kuvaamiseen saa, kun yrittää saada samaan otokseen mahdollisimman monta rinnakkaista tapahtumaa.

Voitte pohjustaa harjoitusta katsomalla esimerkiksi YouTubesta aitoja Lumière-veljesten elokuvia 1800-1900 -lukujen vaihteesta.



Nuorten Ääni -toimituksen kurssilla kuvattu harjoituselokuva


Nelli Kampmanin kuvaama esimerkkielokuva.





Alkuperäinen Lumièren veljesten elokuva Juna saapuu asemalle