Puuesitelmä

Esitelmän tai tutkielman voi tehdä myös videolle, jolloin siitä tulee pieni dokumentti- tai opetuselokuva. Tee parisi kanssa lyhyt video, jossa esittelette jonkun lähiympäristönne puun.

Valitse parin kanssa puu, jonka haluatte esitellä. Etsikää tietoa kirjoista, netistä ja luonnosta. Etsikää myös oikea puu! Tehkää käsikirjoitus. Apuna kannattaa käyttää käsikirjoituskortteja.

Lähtekää ulos kuvaamaan. Yksin- kertaisin tapa toteuttaa video on kuvata puuta ja samalla selostaa siihen liittyviä faktoja. Kaikkea ei tarvitse kertoa, vaan näyttäkää! Miltä puun lehdet näyttävät? Miten sen oksat taipuvat? Miltä pihlajanmarjat maistuvat? Voiko puuhun kiivetä?

Kun katsotte toisten tekemiä videoita, paljastuu sellaisiakin asioita, joita ei ole suunniteltu. Esimerkiksi puun kasvupaikka ilmenee kuin itsestään.



Etelä-Sipoon koulun 4A-luokka kuvasi puuesitelmiä vuonna 2005.

Liikennevideo

Valmistakaa video, jonka avulla voi opetella liikennesääntöjä ja tutustua koulumatkan vaarallisiin kohtiin.

Kuvatkaa pienryhmissä liikenneaiheisia videoita esimerkiksi koulumatkan  vaarallisin kohta, tien ylittäminen tai liikennevalot. Sopiva pituus elokuvalle on kolme minuuttia.

Suunnitelkaa ja käsikirjoittakaa videot ennen kuvaamista. Kuvaus voidaan tehdä kameraleikkauksena, jolloin elokuvan voi katsoa heti. Mikäli videot editoidaan erikseen, niihin voi lisätä kertojanäänen (voice over), musiikkia ja tekstejä.

Katsokaa valmiit videot ja esittäkää ne myös muille luokille. Koulun nettisivujen välityksellä uudet oppilaat voivat tutustua niihin.

Lemmikkieläin

Esitelkää videon avulla oma lemmikkieläimenne muille. Eläintä ei tarvitse tuoda luokkaan, eikä esimerkiksi hevonen sinne mahtuisikaan!

Kotitehtäväsi on kuvata lyhyt esittelyvideo omasta lemmikkieläimestäsi. Toteutustapa on vapaa: voit mennä hevosen kanssa ratsastamaan, koirasi voi näyttää temppuja tai akvaariossasi voi tapahtua jännittävä syvänmerenseikkailu.

Jos sinulla ei ole lemmikkieläintä, voit tehdä videon yhdessä kaverisi kanssa.

Voitte myös sopia luokassa videoille yhteisen idean. Ne voivat olla vaikkapa luontodokumentteja, joissa eläinten käyttäytymistä seurataan salaa. Tai miten olisi uutisjuttu?

Tämä on hyvä tehtävä, jos luokan käytettävänä on vain yksi videokamera. Kukin oppilas ottaa vuorollaan kameran kotiin ja tuo seuraavana päivänä valmiin videon luokkaan näytettäväksi.

Suurennuslasi

Käytä kameraa suurennuslasina ja tutki ympäristöä.

Käytä kameraa suurennuslasina ja tutki ympäristöä. Sekä makrokuvaus- että teleoptiikalla otetut kuvat tuovat esille asioita, joita ihminen ei aina huomaa. Tämä luontofilmeissä käytetty kuvaustapa on melko yleinen, kun oppilaat tarttuvat kameraan ensimmäistä kertaa. Hyödynnä tätä uteliaisuutta tehtävissä.

Joitain esimerkkejä kameran käytöstä suurennuslasina:

a) Kuvaa pulpettisi pinnalta ja sisältä.

b) Rajaa neliömetrin alue esim. koulun pihalta ja tutki mitä alueelta löytyy. Luokittele ja esittele havainnot: esimerkiksi 10 kiinnostavinta kohdetta.

c) Kuvaa kemian tunnilla jokin koe ja näytä video muille hidastettuna. Ilmiöstä tulee havainnollinen ja ymmärrettävä.

Prosessin kuvaaminen

Kuvatkaa pitkäkestoinen prosessi lyhyenä animaationa, jolloin voitte tarkastella helposti koko tapahtumaa. Aiheena voi olla vaikkapa auringonkierto, lumen sulaminen tai ruohon kasvaminen.

Valitkaa pitkäkestoinen prosessi, jonka haluatte tallentaa, esim. auringonkierto, kemiallinen reaktio, lumen sulaminen tai kukan kuihtuminen. Tapahtuman pitää olla sellainen, että sen voi kuvata kokonaan yhdestä kamerapaikasta.

Asettakaa videokamera jalustalle ja rajatkaa kuva niin, että se kattaa koko alueen, jossa prosessi tapahtuu.
Säätäkää kamera ottamaan kuvia tietyin väliajoin. Jos kamerassa ei ole intervallikuvausta, voi apuna käyttää myös tietokoneen animaatio-ohjelmaa. Lyhyitä prosesseja voi helposti tallentaa myös kuvaamalla tapahtuman kokonaan ja nopeuttamalla sen jälkikäteen.

Kun kuvaus päättyy, voidaan katsoa syntynyttä animaatiota. Joskus onnistunut lopputulos vaatii useamman
kuvauskerran.

Google Earth -suunnistusta

Tehkää toisillenne arvoituksia, joissa yritetään tunnistaa maantieteellisiä paikkoja Google Earth -ohjelman ilmakuvista. Samalla opitaan tekemään havaintoja ja ymmärtämään kuvan rajaamista.

johonkin paikkaan maapallolla. Paikka voi olla kotikaupungin kaupunginosa, Euroopan suurkaupunki, Suomen vesistö, mahdollisuudet ovat rajattomat! Sopikaa kuitenkin yhdessä, minkätyyppisestä kohteesta on kyse.

Tehtävänantaja rajaa näkymän lähelle, pieneen yksityiskohtaan. Sen jälkeen hän heijastaa kuvan videotykillä luokan seinälle.

Samalla kun tehtänvänantaja pikkuhiljaa laajentaa näkymää, on muiden oppilaiden tehtävänä on ratkaista kuva-arvoitus: mistä paikasta on kysymys?

Voisiko samankaltaisen tehtävän toteuttaa videokameralla, vaikka koulun pihalla?

Esimerkkiarvoituksia
Voit zoomata kuvaa klikkaamalla plussaa ja miinusta.

Arvaa missä maassa ollaan?


View Larger Map

Mikä Vantaan kaupunginosa on kuvassa?


View Larger Map

Eläinhavaintoja

Etsikää lähimetsästä merkkejä eläimistä: jälkiä, jätöksiä, polkuja, pesiä - ehkä itse eläimiäkin. Kuvatkaa havainnot videokameralla.

Millaisia eläimiä lähimetsissä elää? Miltä ne näyttävät? Missä ne asuvat? Millaisia jälkiä ne jättävät metsään?

Lähtekää luokan kanssa metsään. Ottakaa mukaan videokamerat jokaiselle ryhmälle.

Yksi ryhmän jäsenistä toimii kuvaajana ja muut tarkkailijoina, joiden tehtävänä on etsiä kuvattavia jälkiä eläimistä. Kun yksi kohde on kuvattu, vaihdetaan kuvaajaa. Jokainen havainto selostetaan kameralle ääneen.

Luokassa videot katsotaan ensin ilman ääntä. Muiden oppilaiden tehtävänä on tunnistaa eläimet havainnoista. Jos halutaan, voidaan kilpailla: oikeasta arvauksesta saa pisteen sekä kuvaajaryhmä että arvaaja.



Etelä-Sipoon koulun 4A-luokka kuvasi eläinhavaintoja Kartanon puistossa vuonna 2005.